Frederik ”Kunngi” Kristensenip (in. 1952) 2009-minngaaniit qalipagaanik ataqatigiittunik pingasunik Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivik pigisaqarpoq. Kunngi eqqumiitsuliornermi tamatigoortuuvoq, taalliortarnikkut, nipilersornikkut assilissanillu eqqumiitsuliornikkut piginnaasaqartoq.
1975-imi taamanikkut pilersinneqaqqammersumi Grafisk Værkstedimi aallartippoq, taanna Kalaallit Nunaanni Eqqumiitsuliornermik Ilinniarfimmut Nuummiittumut aallarniutaavoq. Aalajangersimasumik ilusiligaanngitsunik qalipaaneq eqqumiitsuliortuunini tamaat aallutaraa, Kunngili nammineq oqarpoq, assiliartalersuisarneq pingaarnertut suliarisarlugu. Aalajangersimasumik ilusiligaanngitsut aamma Kunngimut assiliaapput, piviusuneersut ilisarnarunnaagajallugit ilusilerlugit suliaasut.
Kunngip aalajangersimasumik ilusiligaanngitsuni suliaani sisamanik teqeqqulik takussaajuarpoq, namminerlu oqaatigaa sisamanik teqeqqulik ilusaatigut allanngortikkuminaattartoq. Sisamanik teqeqqulik qalipaatit atorlugit allanngortinniarsarisarpaa aamma taamatut ataqatigiissitsisarmat.
Kunngi qalipaagaangami, qalipaatini tunngaviusuni pingasuusuni marluk toqqartarpai – aappaluttoq, tungujortoq sungaartorlu – assigiinngitsunik akoorlugit qalipaanermini atortarlugit. Pingajuat toqqortarpaa. Qalipagaq aalajangersimasumik ilusiligaanngitsoq saqqummersivimmiittoq sungaartumik tungujortumillu qalipaasersimavaa; aappaluttoq qalipaammut tunguusamut toqqortutullusooq inississimavaa.
Kunngi qalipaannginnermini aqerluusanik qalipaatilinnik titartaaqqaartarpoq. Kunngi assilianngortitsiartornermini qalipaaffissani ungaluusaliatut ittunik titarnilersoqqaartarpaa, taamaalilluni naligiissaarisinnaasarluni. Nammineq oqarneratuut, assilialiai takujuminartuusariaqarput.
Qalipakkat saqqummersivimmiittut killilersugaallutillu kipparissukkaartuupput, sungaartunik tunguusanillu, aamma qorsummik tungujortumillu allanngoralaartunik sanileriiaartunik qalipaasersugaallutik.
Qalipagai immikkoortut pingasuupput, imminnulli ataqatigiiullutik. Kunngip oqaatigaa, taanna takkajaatut ilusiligaaqqaarnikuusoq, qalipaasersortussanngoramiullu pingasunngorlugu avissimallugu. Assiliaq pingasoqiusaq aamma triptykonimik taaneqartarpoq. Pingasoqiusanngorlugit qalipakkani amerlanertigut assigiinngitsunik assitalertarpai, isumaali imminnut ataqatigiissuutittarlugit. Oqaluffinni alterit assiliartai pingasoqiusanik assiliartaqarajuttarput, tassa qiterlermi nuna, saneraanilu imaluunniit matuini qilak anniarfillu assiliartaasarlutik. Kunngip assilialiai pingasoqiusaasut assiliartai soorlu qilaap killingusaavinut assingupput, allaanerusumillu inissaqarluassutsimik misinnartiterlutik.
Qalipakkat pingasoqiusat immikkut tamarmik atsiorneqarput, taamaattumillu ataatsimoortuusutut atsiugaanatik. Taamaalillutik qalipakkat immikkoortuullutillu ataqatigiipput. Qalipaatit killingi isigigaanni qalipakkat sinnerisa akornginut naapertuuteqqissaanngillat. Isitta nammineq naleqqussartussaassavaat. Kunngip taamatut pinnguaqatigisutullusooq ittarpaatigut. Kunngip nammineq oqarneratuut, qinngasaarusulluta. Assilissami tassani qinngasaarutaani Kunngi isiginnaartumut toqqaannartorujussuarmik attaveqarniarporlusooq; tassa uagutsinnut assimik isiginnaartuusumut. Assiliaq aqqutigalugu oqariartorfigaatigut, uagut isigullumi sunnerniartutullusooq ippaatigut. Imaanngitsoq aalajangersimasumik takusassaqaratta, assiliarli takussagatsigu. Soorlu Kunngip ikinngutaasa ilaat oqarnikuusoq qalipagai nutaatut ittuaannarput, nutaanngilinngisaannartut. Takuneri tamaasa nutaamik maluginiagassaqarfiusarput.
Kunngi arlaleriarluni oqarfigineqartarsimavoq, assilialiai kalaalerpaluttuuneq ajortut. Taamaalluni ilinniartitsisunngorniartoq Grafisk Værkstedimut aqqusaarnermini isummani annissimavaa, Kunngi ilulianik qaannanillu qalipaasariaqaraluartoq. Appassaanik Canadami saqqummersitsinermi taama oqarfigitissimavoq. Taamatut oqarnerit kalaallit eqqumiitsuliaat Kalaallit Nunaannut tunngasumik imaqartariaqarnerinut isummereersimavallaarnermut ersiutaapput, taamannaavorlu Kunngip aalajangersimasumik ilusiligaanngitsumik qalipaariaaseqarneranut naapertuutinngitsoq. Kunngillu nammineq oqaatigaa, kalaaliunini pillugu qalipaaneq ajorluni, nuannarigamiulli qalipaasarluni.
Kunngip aalajangersimasumik ilusiligaanngitsumik qalipagaanik isiginnaartuusoq nammineerluni ilusiliiniartuusussaavoq. Allatut oqaatigalugu, takunnittoq kalaalerpaluttumik takunnissinnaavoq, paarlattuanilluunniit. Kunngi kipparissukkaartunik qalipaasarpoq; pingasoqiusanik qalipaasarpoq, pingaarnerpaamilli qalipaalluni assilialiortarpoq.
Allaaserinnittoq: Stine Lundberg Hansen. 2016.