Johan Markussen (1906-1994)
Ujuaangivasik
Uumasut eqqumiitsut, tupilaat assigiinngitsut, inuillu qitittut – Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivimmi Johan Markussen suliarisimasaanik saqqummersitsinermi tassa takuneqarsinnaasut ilaat. Markussen pillugu saqqummersitsisarnermi maannakkuusumut saqqummersitsinerit annersarissuaat, eqqumiitsuliat 100-t sinnerlugit saqqummersinneqassammata.
Markussen eqqumiitsuliortutut ilinniarsimasuunngilaq. Markussenip eqqumiitsuliortarnerata nalaani Hans Lynge (1906-1988) aamma eqqumiitsuliortuuvoq, Markussenilli Hans Lyngetut silarsuarmik misigisaqarnissani immikkut sammisimanngilaa. Markussen Sissarluttumi issumik qarmakkami peroriartorsimavoq, inuuninilu tamaat Narsami najugaqarluni, allamullu angalanissaminik kissaateqarsimanani. Inuusukkunnaareerluni aatsaat eqqumiitsuliortalersimavoq, eqqumiitsuliornerminilu pisiniarfimmi pisiarisinnaasani atortarsimallugit – amerlanertigut masonitpladet (qisunnik pladeliat) cykkelinullu lakkerutissat.
Markussenip eqqumiitsulioriaasia, eqqumiitsuliaminilu silarsuarisaa, Kalaallit Nunaanni eqqumiitsuliornermi oqaluttuarisaanermi asseqanngilaq. Qaqqat imarlu Kalaallit Nunaanniittut ilisarnarput, kisianni sumiiffimmi aaliangersimasumiinngillat. Markussenip eqqumiitsuliaasa ilaat nunamik tulaffissaqqitsunik takutitsipput. Sumiiffik aaliangersimasuunngilaq, kisiannili sumiiffissaq pitsaasoq qalipattarsimavaa.
Kalaallit Nunaanni eqqumiitsuliornermi Markussen kisermaatut taaneqakkajuttarpoq. Eqqumiitsuliortut allat akulerussimaffigisarsimanngilai. Namminiusimavoq. Markusenilli eqqumiitsuliaasa takutippaat, Markussen inuusimasoq alapernaatsoq, ilisimasaqarusussuseqartorlu. Eqqumiitsuliaasa ilaat uumasunik eqqumiitsunik ilaqarput, Kârale Andreassenip (1890-1934) tupilaliaanut assigusupilussuit. Eqqumiitsuliaasa ilaat issumik qarmakkanik illutaqarput, Aalut Kangermiup titartagaanit isumassarsiarisimasai. Eqqumiitsuliaasalu ilaat biibilimit isumassarsiaallutik, Anders Andilu aamma ilaatigut takussaalluni. Markussenip tupigusuuteqarluni qungujunniutigalugulu silarsuaq killormoortilersinnaasimavaa. Ilaatigut toqqaannartumik, soorlu eqqumiitsuliamini ”Silarsuaq killormoortoq – Den omvendte verden”, takutikkaa, Kalaallit Nunaanni uumasut inuillu paarlaanneqaraluarunik qanoq isikkoqarsinnaanersoq.
Eqqumiitsuliat amerlanerit Markussenip ikinngutigisimasaanit Kirsten Larsen Egedemit pigineqarput. Kirsten Larsen Egede aamma Markussen pillugu atuakkiorsimavoq. Kirsten saqqummersitsinerup ammaanersiornerani peqataassooq. Eqqumiitsuliat ilaat Narsap Katersugaasivianit, Nunatta Katersugaasivianit, eqqumiitsulianillu piginnittunit allanit saqqummersitsinermut atukkiunneqarsimapput.
Saqqummersitsineq 1. oktober tungaanut takusarneqarsinnaavoq. Saqqummersitsineq Kirsten Larsen Egede aamma Royal Arctic Line suleqatigalugit pilersinneqarpoq.
Saqqummersitsinermut atatillugu atuartitsissutinik suliaqarnikuuvugut, nukarlernut, akullernut, angajullernullu tulluarsakkat. Atuartitsissutit isumassarsisarnermut tunngapput. Atuartitsissutit ugguuna aakkit: