ILUSILERSUGAQ
Manniit qulingiluat qisummik tunngaveqarput. Marmorimik sanaat ammalungajattut suliarilluakkat pingasut. Pingasut bronzeupput ataatsimoorlutillu passuneqanngitsut. Pingasut avitaapput sullulikkat, bronzemik sanaajullutik. Sanileriiaarput, pingasukkuutaarlutik inissititerneqarsimallutik.
Camilla Nielsenimit (in. 1972) ilusilersugaavoq; 2003-mi Canadamiilluni suliaa, Nova Scotia College of Art and Design-imi ilinniartuunermini.
– Kælderimi Mikilu (Jacobsen, aaqq.) kuijoraaveqaratta, tassani naqqup iluaniittarpugut ukiuni sisamani, soorlumi immaqa teriarsuit naqqup iluamiut, tassanilu bronzemik qanoq suliarinninnissamik misileraalluta.
Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivimmiittoq ilusilersugaq bronzemik sianiusimasumik sanaajuvoq. Manniit affaat pingasut anaaleraanni nipigissuupput. Suliamut ilaapputtaaq manniit affai allat arfinillit, taakkuli saqqummersitsiviup katersugaataanut ilanngillat. Ilusilersugaq uillut nipillu atorlugit eqqumiitsuliami ilaasimavoq. Manniit nipilersuutigineqartarsimapput, imarmit nipi ilanngullugu, eqqumiitsuliortullu Miki Jacobsenip nipaa. Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivimmi Camilla Nielsenip aamma Miki Jacobsenip 2007-imi saqqummersitsinerannut, qulequtalimmi ”Ilutta Kuunngui”*, ilusilersugaq saqqummersinneqartut ilagisimavaat.
Ilusilersugaq Camilla Nielsenip 1996-97-imi Nuummi Eqqumiitsuliornermik Ilinniarfimmiinneranili suliaasimavoq, ullumikkut Kalaallit Nunaanni Eqqumiitsuliornermik Ilinniarfiusoq. Taamani nipiliorsinnaasunik suliaqartarsimavoq.
– Nipiliortitsisinnaaneq isumassarsiaqarfigiuaannarpara, taamani aamma issiavik tumerparpaarutaasinnaasoq sanarava, ilusaalu Sydney-mi Operahusemit isumassarsiaralugu.
Camilla Nielsenip aamma eqqumiitsuliaani uteqqiattoq tassaavoq ineriikkat, ammalortut, qituttut taavalu suliarineqanngippasissut imminnut akuleriisinneqarsinnaanerat.
– Eqqaasippaatigut silarsuaq assigiinngitsorujussuusoq. Soorlu inuuneq aamma taamaassinnaasoq. Assigiinngitsorujussuarnimi aqquterput nassaarisarparput.
Eqqumiitsuliaani najoqqutat uteqqittarput, suliaqarnermigut uteqqiisarluni. Eqqumiitsuliaani mannik qiperukkatut uteqqitaavoq. Erseqqissarpaalu manniit qulingiluat imaluunniit pingasukkuutaarineq isumaqartinnagit. Tassaasorli atortussiat, ujaqqat bronzelu akuleriisikkaanni nipiliorsinnaanerinik misissuineq.
Najoqqutat allat ataavartumik utertagai tassaapput aalisakkat, ingammik suluppaagaq uillullu qaleruaa suliareqqittarlugit misissortarlugit. Uteqqiinermi suliareqqiinermilu najoqqutat taakku – mannik, aalisagaq uillullu qaleruaa – allamik isumaqalertarput. Avammut tikkuarpasipput, aamma iluseq, suliarinerata ingerlarna, atortussiallu sammineqartutut ipput.
QALIPAGAQ
Qalipakkamini, akryl, akvarel aamma tusch qaleriiaartittarpai. Qalipagaa ataaseq Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivimmi nivingavoq, taannalu kridtitaqarportaaq.
– Isumaqarpunga ilusermut tunngassuteqartoq, aammalu qalipaat taannarpiannguaq piumasara ilanngukkusullugu. Akvarel qaleriiaartumik qalipannilik tupinnartumik sunniuteqartarpoq, suliaqarnermilu periuseq pisoqaalluni, uannut naleqquttoq. Akvarel atorlugu qalipakkamik naqqanit qaavanut ingerlaarluni qalipaariaaseqartoqartarpoq.
Camilla Nielsen titartaqqaakkanik arlaanilluunniit aalajangersimasunik aallaaveqarluni suliaqarneq ajorpoq.
– Naammassigaangakkit aallarteqqaarfinnit allarujussuusarput. Suliaqartarpunga naammassisutut misigigaangakkit naammassisarlugit. Allamik suleriaaseqarlunga suliaqassaguma aallartinnissara nalulluinnarpara.
Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivimmi qalipagaq nivingasoq taaguuteqanngitsorlu, taamani smiley-nik suliaqarnerata nalaaneersuuvoq. Aammalu toornerit pingasut takugaangatsigit eqqarsaatitsinni susoqartarnersoq eqqarsaatigalugu nammineerluta ilusilersuisarnerput, piviusumullu sanilliullugu. Qalipagaq taaguuteqanngitsoq qalipakkat 12-it ilagivaat, 2007-imi Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivimmi saqummersitsiviup nutaap atoqqaarfissiorlugu KIMIK-ip saqqummersitsineranut ilaasimasoq. Niaqoq ammaloqisaaq toornerillu pingasut assigiinngitsunik qalipaasersuinissamut tunngaviliipput. Najoqqutap uteqqinnerani atortussanik misissueqqinneruvoq.
Qalipakkami taaguuteqanngitsumi tungujortoq aamma aappalungusersumik aappaluttoq saqquminerpaapput. Qalipagaavoq paasiuminartumik silittunillu tagiartarsimasoq, ataasiinnarmik qalipaateqarani, arlalippassuarnilli qalipaateqarluni, tagiarnerinilu ataasiakkaani malugineqarsinnaavoq qalipaatit pileriartorneri qaleriiaartut. Qalipaasiutinik taniinermi qalipaat ataasiinnaanngilaq. Ammaloqisaaq qaqungajattoq angisuunik pingasunik siaangasunillu toornilik assiliap qeqqaniippoq.
TITARTAGARTAT
Qalipakkap taaguuteqanngitsup saniatigut Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivimmiipput titartagartat pingasut Camilla Nielsenimit suliaasut. Suliat taakku pingasut saqqummersitsinermi, qulequtalimmi ”Ilutta Kuunngui”* , saqqummersinneqarsimasuni suliat tulleriiaat 22-t ilagivaat.
Titartagartatut suliat matusartut sinaakkutaattut sanaajupput. Sinaakkut avallerpaaq sølviuvoq, passepartout tulliani titarnerup killinganiilluni pappiaraq naqiteriffigineqarsimasoq, taavalu naqitigaq, ilorlerpaajullunilu asseq naqitaq. Ilusiuvoq avaleriiaaq sisamanik teqeqqulik. Assit assigiinngitsut pingasuupput; ataaseq manissakkamik kiinartaqarpoq; alla ujaqqamik qillersakkamik suliaalluni; pingajuat naateqqavimmi atuagaq quppersimasoq. Sinaakkutit qaleriiaagaanerisa assit suliaanerata ilagai, avammut tikkuaasutut imminut najoqqutarinani.
– Atuagaq bronzemik suliaqarnermut immini atuagaavoq, kuitsivimmut kuillugu suliarisara; atuakkami allassimasutut tigussaasumik pinngortinneqartoq. Suliara pillugu oqaasiuvoq, qanoq allassimasoqarnersoq takuneqarsinnaanngikkaluartoq. Titarnerinnartut ittuuvoq, oqaluttuassartaalu tamakkiisumik paasineqarsinnaanani.
Assimi ujarak ateqarpoq ”Tension”. Suliaani titartakkat 22-usutt ataatsimoortussatut eqqarsaataanngillat; Camilla Nielsenilu naapertorlugu ataasiakkaarlugit pigineqarsinnaapput, ataatsimoortinneqarsinnaallutillu.
Assit sinaakkusersorneri qalipaasersugaapput, titarnerit maligaasiortut naqqanit naajartortutut illutik. Tassaakua eqqumiitsuliortup nammineq nujai, suliaa atuarlugu qiperujoortut. Tassa titarnilersuinermi periuseq cine-collé atorsimavaa – naqitseriaaseq, japanimiut pappiaraataat saatsoq silinnerusumut tutsillugu naqinnginnerani nipputsitaq – kobberplade atorlugu nutsaminik tutsitsiffigisimasaa naggataagullu assammik qalipallugu.
Allaaserinnittoq: af Stine Lundberg Hansen. 2016.
*Saqqummersitsineq ”Ilutta Kuunngui” pillugu uani atuarsinnaavutit Neriusaaq 1/2008-meersumi.