Eqqumiitsuliortoqatigiit arfiniliupput, immikkut tamarmik misilittagaqarluartut; Katri Kainulainen, Maximilian Latva, Tomasz Szrama, Antti Ahonen, Linda Granfors aamma Aura Hakuri – tamarmik isiginnaartitsilluni eqqumiitsuliornermut tunniusimasut. Finlandimi isiginnaartitsilluni eqqumiitsuliortarneq nittarsaanniarlugu Nunani Avannarlerni angalaarput. Kalaallit Nunaat aamma Nuuk Nordisk Kulturfestival, maajip 25-anit 28-ata tungaanut pisussaq angalanerminni ornitassaanni siullersaavoq.

Arfininngorneq maajip 27-at nal. 14:30-15: Tomasz Szrama aamma Antti Ahonen
Tomasz Szrama ukiut 26-t matuma siorna Polenimit Finlandimut tikissimavoq. Oqaatsinillu kattussanik peqannginnini peqqutigalugu nammineq isiginnaartitsilluni eqqumiitsulioriaaserisassaminik pilersitsisimalluni, allatut attaveqaatitut atugaralugu. Piffissap ingerlanerani inuit nutaat naapittarneri isiginnaartullu iliuutsimini peqataatinnissai anguniagaani paasineqarnissamiit pingaarnerulersimavoq. Isiginnaartut peqatigalugit iliuusinik kimittuunik pilersitsisarpoq, sumiiffik piffissarlu aalajangersimasoq pisariniarlugu. Maanna, assiliisartoq Antti Ahonen suleqatigalugu, isiginnaartitsilluni eqqumiitsuliussaaq, sammisaminik ersersitseqqissaarniarluni. Sumiffiik: Katuap silataani
Sumi: Katuap silataani.

Arfininngorneq maajip 27-at nal. 15-16: Antti Ahonen oqaluttassaaq
Finlandimi isiginnaartitsilluni eqqumiitsuliortarneq aamma eqqumiitsulioriaatsit saqqumilaanngitsut (underground art) 2000-kkut aallartilaarneranili assilisarsimavai. Finlandimi isiginnaartitsilluni eqqumiitsuliortarnermik assiliisartuni tunniusimanerpaajuvoq. Assilisat titusintit sinnerlugit toqqortaatigai, Finlandimi isiginnaartitsilluni eqqumiitsuliortarnermik assiliaatinik toqqortaatigineqartuni nammineq pigineqartuni annerpaajulluni. Toqqortaasivini isiginnaartunut ammassavaa, assit ilaat takutillugit, suliarisartakkani pillugit oqaluttuarluni, isiginnartitsinerillu takusarsimasani pillugit oqaluttuarluni.
Sumi: Katuami Venskabssali.

Sapaat maajip 28-at nal. 11-11:30: Linda aamma Aura
Lindap Aurallu naasulivik nunani tamalaani ilisimaneqarluartoq “Aalto” aallaavigalugu isiginnaartitsillutik eqqumiitsuliussapput. Naasulivik ilisarnartoq illussanik titartaasartup ilusilersuisartullu Alvar Aaltop nuliatalu Ainop 1936-mi pilersippaat. 2023-mi naasulivik ukiunik 125-nngortorsiorpoq. Parisimi 1937-mi nunat tamalaat saqqummersitsinersaarsuarneranni naasulivik takutinneqaqqaarsimavoq, taamaninngaanniillu Finland aamma ilusilersukkat Finlandimeersut sinnerlugit ilisarnaatitut atorneqartarsimalluni. Naasulivik aamma Finlandermiunut nalinginnaavallaartuuvoq, angerlarsimaffinni amerlasuuni nassaassaavoq, ilaatigut atorneqartarluni, ilaatigullu igalaaminiinnartut pujorallersaasutut. Naasuliviup assigiinngitsumik atorneqartarnera, angunigassatut, ilisarnaatitullu atorneqartarnera isignnaartitsilluni eqqumiitsuliornermi sammineqassaaq.
Sumi: Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivik.

Sapaat maajip 28-at nal. 11:30-12: Kainulainen & Latva
Eqqumiitsuliortoqatigiit Kainulainen & Latvap suliaminnit Anasyrma-mit takutitsissapput. Anasyrmami suliaat tassaappat isiginnaartitsilluni eqqumiitsuliornerit assigiinngitsut, Finlandimi kulturitoqqanut tunngaveqartut. Isiginnaartitsinerit Anasyrmami isiginninnerit inunnit ataasiakkaaneersuusarput aammali inuiaqatigiinninngaanneertarlutik. Isiginnaartitsinerit akulerusimasuupput, piffissanik ingerlaarnerit qaleriiaattarlutik: maanna takussaasut nalusuunermi ileqqulersuutinik kusanartulerinernillu akusaasarlutik. Ilaatigut isiginnaartitsinerit ilisiinnernik nassuiaatinik maleqqissaarisarput, imaluunniit Finlandermiutoqqat isumaannik oqaluttualiaataannilluunniit tikkuartunik imaqartarlutik.
Sumi: Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivik.