Arnaq illermi issiasoq. Takisulerluni, allanik atisaqarani. Ilutsit ammalungajattut misigissuseqarfigalugit titartaasumit ilusilersugaq. Aalajaassuseq aalajangiusseqqanerlu – tassanngaanniillu ajornartorsiut aallartiffeqarpoq.

Eqqumiitsuliortup qallunaap Aage Gitz-Johansenip, Qalipaasorsuarmik taaneqartartup, arnaq kalaaleq tamataqanngingajattoq illermiittoq titartarsimavaa. Suliaa taaneqarpoq “Briksens Ungmø” (Illermi Niviarsiaq).

Angutip inuusuttup ukiumigut ilutiminik titartagarinngilaa; arnani kalaallini Gitzimit titartarneqartuni kisimiinngilaq, tamataqanngitsunillu titartakkani ataasituaanngilaq, arnarlu taannaannaanngilaq meeraqalinnginnermi 30kkunnillu ukioqalinnginnermi iviangeqartutut qalipanneqarsimasoq.

Aappaatigut piffissami #metoo atuuffiani, 2020mi, arnatut oqartariaqarpunga “gammel gris” (angut arnanut inuusuttunut tiinngartooq) taamalu oqarninni angutip qallunaap qalipaasup arnallu inuusuttunnguup kalaallip akornanni pissaanerup oqimaaqatigiinnginnera ukkassarlugu.

Aammali assigiinngitsutigut qalipakkami takusassat, tassa eqqumiitsuliaanera allanngortinnagu, naligiissitsinermi oqaasinnaat imaluunniit suiaassuseq tunngavigalugu oqaasinnaat sammineqassanngillat. Saqqummersitsinermi “Elsket af Picasso – kvindernes magt” – Danmarkimi eqqumiitsulianik saqqummersitsivimmi Arkenimi 2019imit 2020mut ajornartorsiutit taakku kaaviiaartutut ipput. Picasso eqqumiitsuliortuuvoq Gitzip isumassarsiorfigisarsimasaa. Picassop eqqumiitsuliaani arnat qanoq sammineqartarsimanersut suli ullutsinni eqqartorneqartariaqarsorinarpoq.

PILERISSUSEQ

Arnaq inuusuttunnguaq nissuni peqillugit illermi issiavoq, takisunik taamaallaat atorluni. Saneraanit isigaarput ammullu isigivoq. Taamaakkaluartoq iviangii timaatalu sinnera tamaat takusinnaavarput.

Pilerissusermik ersersitsisuuvoq; arnamik timaatalu ilusaanik isiginnittumit ilorrisimaarutigineqartoq. Eqqumiitsulialerisup Edward Lucie-Smithip erseqqissarsimavaa pilerissuseq tiinganiarnerluunniit najoqqutarisamit pilerneq ajortoq, eqqumiitsuliortumilli pilersinneqartartoq.

Eroticism is not merely a question of imagery, but something which the artist himself brings to his subject-matter, and which he embodies through the relationship created between the various figures, and through the very details of form.*

Gitzip qalipagaani arnap tamataqanngingajannera pilerissusermik ersersitsisuunngilaq. Najoqqutalli takusassiarineqarnera, qalipanneqarsimanera, titartarnera ilusilersorneralu pilerissusermik ersersitsisuupput.

Eqqumiitsulianik takugaangatta isiginnaaraangattalu pilerisssuseq avaqqussinnaasanngilarput. Isiginneriaatsigut nammineq maluginiartariaqarpagut, isiginneriaatsigullu malugisaatitsinni misigissutsitsinnilu sunik pilersitsinersut maluginiarlugit. Tassunga atatillugu Edward Lucien-Smithip tunngavilersuutini nassuiarpaa, ataasinnguamilluunniit isigisatsinnit attorneqarutta, pilerissusilimmik isiginnaartutut inissisimasimassasugut:

He watches, and participates in fantasy. His satisfactions come to him, not through doing, but through seeing what is done (or what is to be done).**

Uani oqaaseq “he” suiaassutsimut tunngasuunnginnera erseqqissassallugu pingaaruteqarpoq. Lucien-Smithimit angut immikkut pineqanngilaq, kisiannili “he” tamanut taaguutaatinneqarluni. Tamavitta pilerissuseqartumik isiginnaartartuuvugut, ingammik eqqumiitsulianik isiginnaartilluta.

Qalipaasiut qaqortoq arnap ilusaa tamaat atuarlugu talluaniit takisuinut erseqqissaasuuvoq; ilusilerneranik arnallu isikkaminik nakkussineranik erseqqissaasoq. Soorlumi titarnarneqarnermini issialluni isikkami inuai aalaterusaarai.

Timip ilaa atoqatigiinnermut tunngatilerneqarsinnaavoq; tiinganartutut imaluunniit pilerissuseqartitsisutut ersersinneqarsinnaalluni. Isigak aalatinneqartoq ingasaallugu alutorsaataasinnaangajappoq; pilerissutsimut sinniisutut. Isikkat inuit ilaannit pilerissusermik piginnaasaqareersutut isigineqartareerput, tiinganarineqarsinnaallutik. Gitzip qalipakkamini arnap isigaa inissaqartippaa, isigisaalu tassunga sammitillugu. Arnap isigisaqarnera, titarnerullu niaquanit isigaanut ingerlaartup nalaa inissamik aamma pilersitsivoq.

Inissaq taanna, arnap isersimaffigisaa, qalipaammit qaqortumit killeqartinneqartoq, kiinaata isigaatalu akornanniippoq. Inissaq taanna pingaartorsiornermik, anersaaqarnermilluunniit pilersitsivoq. Kitaamiut eqqumiitsuliornikkut oqaluttuarisaaneranni arnaq guuti Venusimik taaguutilik qalipanneqarlunilu titartarneqartaqisoq naleqqatigaa. Venusip timaa tamataqanngitsoq arnat timaannnut nuannaartorisatut maligassatut atorneqartarsimaqaaq. Gitzip qalipagaa Boticellillu renæssancemi qalipagaa ungasissukkut ilaqutariippasipput. Boticellip qalipagaa taaguuteqarpoq “Venusip inunngornera”.  Boticellip Venusiliaa atisaqanngitsutut suliaallunilu anersaaqarluarnermut tunngavissiisutut suliaavoq – imaluunniit maligassiatut nuannaartorisatut suliaalluni. Venusip inissisimaffini tamaat ilusereqaluni tiguaqqavaa.

Gitzip qalipagaani pilerisunneq isiginnittariaatsimiippoq. Arnap timaa taamatut inississallugu –  mattaanganeranik arnallu nammineq isigisaanik inissiinermi. Gitzip arnaliai immannguaannarluunniit asannilinngitsoorfiunngillat, tassa uku arnat kissalaartunik maavaassusillit.

Pilerisunnerli nuannaartorisanik maligassanik aamma imaqarpoq, eqqumiitsuliami titarnermut attuumassuteqarnerusoq, arnamut tunngavallaarani. Sapinngisamik pitsaanerpaamik nuannaartorisamik maligassiaalluni. Ilusilersuineq eqqumiitsuliamilu tiguaaneq, eqqumiitsuliornerup silarsuaani disegno-mik taaneqartartoq.

TITARNEQ

Gitzip titarnera arnaallunilu timmiasimasinnaagaluarpoq. Arnaq timmiarlu qalipagannaarai, uteqattaartuartarlugit. Oqaatigineqartarpoq arnaq timmiarluunniit titarneq ataasiinnaq atorlugu titartarsinnaagai – ilusaatalu maavaarpasinneri kissalaarpasinnerilu inummi timmissamiluunniit annaanngiivilllugit.

Renæssancep nalaani, 1520p 1600llu nalaani titartaariaaseq “disegno” atugaasimavoq. Titartaariaasiinnarmut tunngasimanngilaq, aammali ilutsinut nuannaartoralugu maligassanik ilisarititsinermut attuumatinneqartarluni, titartaasarnerup pingaarnerpaartaanut tunngasoq. Titarnerup kimittussusaanut tunngalluinnartoq.***

Gitz arlaleriarluni oqartarsimavoq suli ukiut hunnorujut inuugaluaruni timmialiai pappialamit teqqaassagaluartut. Takorluugaq nuannerluinnartoq, aammali Gitzip eqqumiitsulioriaasaanik nassuiaataasoq, titartaariaasaatalu disegnomik taaneqarsinnaaneranik nassuiaataasoq. Sapinngisamik pitsaanerpaaq uumassuseqarpalaartorluunniit titarsinermigut pappiaqqamut nuutsinniartarsimavaa –arnanik timmissanillu uteqattaarinermigut, titarsinermilumi ataasiinnarmi uumasssuseq tiguniarsimallugu. Titartaariaasaa kissalaarnermik maavaassusermillu pigisaqartutut uanga nassuiarusuppara.

Eqqumiitsuliornerup oqaluttuarisaanerani europap kitaamiuisa atisaqanngitsuliaanni Venuserpassuupput. Arnaq qaqortumik amilik nuannaartorinartumik pinnersutullu qitiutinneqartartoq. Gitzilli arnat Inuit imaluunniit kalaallit qalipattarpai. Arnatut pinnerluinnartutut imaluunniit guutitut arnatut qalipattarpai – siullermik kultuurikkut ilisimatusarneq etnografi tunngaviginagu qalipattarpai, eqqumiitsuliornermini suliarisarlugit. Kalaallinik imaluunniit arnanik kalaallinik ilusilersuinerunngilaq, arnalli arnatut ersersinneqarnissaa pineqarluni. Arnat eqqumiitsulianiittut assigiinngitsumik ersersineqarput; kinaassuseqanngititsisutut isigineqarput, eqqumiitsuliamilu sammisatut inissinneqarlutik, ataatsikkullu tamataqanngitsumik atortussiatut ittumik inissinneqarlutik, eqqumiitsuliornermi immikkut sammineqartutuinnaq, isiginneriaatsimik pilerissusermillu ersersitsisutuinnaq inissinneqarlutik.

ARNAT KALAALLIT

Assigiinngitsutigut qalipakkami takusassat annaaneqassanngillat, aammali qalipakkami ajornartorsiutit maluginngitsoorneqassanngillat. Oqariartaaseq “gammel gris” (angut arnanut inuusuttunut tiinngartooq) uterfigissavarput. Oqariartaaseq isiginneriaatsinut tikkuartuussivoq, kiap kina isigaa. Minnerunngitsumik uagut tamatta pilerissuseqartumik isiginnaarusussuseqartarnerput ilutsinni inissisimasoq eqqarsaatersuutinut ilaatinneqassaaq.

Qanittumi BBC-kkut aallakaatitassiami The shock of the Nude-mi tamataqannginneq, pissaaneq isiginneriaaserlu professor Mary Beardip suli ullutsinni eqqartugaaneri eqqumaffigeqquai. Mary Beardip eqqaavaa aaqqiissutissaqannginnera, isiginneriaaserli apeqqusersinnaavarput misissugaralugulu. Annilaarnartua, uatsinnik attuinera, tamataqanngitsut ajorsitsaarinertaqarnerat alapernaartitsinertaqarnerilu. Uagut namminiussutsitsinnik timitsinnillu kiinarsititsisut.****

Arnanik Inunnik tamataqanngitsunik Gitzip eqqumiitsuliortarnerata ajornartorsiutitaqarneranik eqqarsaatersuutit imaaliallaannaq unitsinneqarsinnaapput. Tassa qallunaajullluni Kalaallit Nunaannut nunasiaataasumut pisimanera eqqaanginnaarlugu eqqarsaatersuutit unitsinneqarsinnaammata. Gitzi qalipaallaqqissuuvoq Qalipaasorsuarmik taaneqartartoq, arnamillu qalipakkaminiik angajalliusarluni. Taamaammat arnanik kalaallinik inuusuttunik (ueqanngitsunillu) qalipaasarnera eqqaanginnarlugu suliai ajornartorsiutitaqarneranik eqqarsaatersuutit aamma unitsinneqaannarsinnaapput. Eqqumiitsuliornerani arnat qinigassinneqarsimappat?  Naluarput. Isiginnaartutut ilorrisimaarinnissuseq isigineqarnerullu ilorrisimaarnartoqarnera imminnut atassuseqarput. Atassuteqarnera takoqqusaarnerup pilerissuseqarlunilu isiginnaartarnerup akornanniippoq. Allatut oqaatigalugu, qalipaasup arnallu akornanni, eqqumiitsuliortup qalipanneqartullu akornanni akuersaaqatigiinnerat imminnulluunniit atassuteqarnersut naluarput. Ullumikkullu #metoo atuunnerani, siumut aalajangiussanik isummereertarnermik ileqqorput mianersuutissavarput, piffissarmi uagut nalitsinniinngimmat.

Gitzip tamataqanngitsunik suliaaniittut arlaannaataluunniit atia allassimanngilaq; paarlattuanilli Picasso arnanik qalipaagaangami tamatigut arnap qalipakkami atia ilannguttarpaa. Gitzip suliani assigiinngitsunik qulequtsertarpai, soorlu “Briksens Ungmø” imaluunniit “Grønlænderinde”. Eqqumiitsuliortup atia Aage Gitz-Johansen taamaallaat allaqqasarpoq. Maanna ilisimasat malillugit arnat kikkuuneri eqqaamaneerutereerput.

Gitzip najoqqutani isigalugu titartaasarsimavoq, najoqqutarisaali eqqumiitsuliap naammassinissaata tungaanut najuuttuaannarsimanngilaq. Suliarerujoortarpai, soorlu arnaq ataaseq arlalinngorlugu assigiinngitsunillu qalipaqqittarsimallugu. Kalaallinik qalipaagaangami ateqartittannginnerinut tamanna nassuiaataasinnaavoq.

Arnat eqqumiitsuliani assiliorneqarsimasut ateqartinnginnerisa ajornartorsiut alla saqqummersippaat; renæssancemi nuannaartorisamut maligassiaasumut Venusimut atassutilimmik. Arnamut kalaallimut nuannaartorisatut maligassatut “Briksens Ungmø” ilisarnaataasinnaanngoriasaarsimavoq. Gitz taaguuteqartinneqalerpoq “Grønlandsmaler”, soorlu sioqqullugu qalipaasut allarpaaluit taama taaguuteqartarsimasut. Eqqumiitsuliortut Kalaallit Nunaannik alianaatsumik kusassagaasumillu eqqumiitsuliortartut. Gitzip assilialiaani arnaq tamataqanngitsoq, Arnaq Kalaaleq minguitsoq, kinguaassisinnaalluarpasittutut, nunanilu siuarsimasuni atugartuussutsimit attorneqarsimanngitsutut maligassiuisutut isigineqalissappat ajornartorsiummi matumani qitiusoq tikinneqassaaq.

Ajornartorsiutip assigiinngitsukkut misissorneqarsinnaanera erseqqissarneqarsinnaaneralu eqqumiitsuliamik allamik tunngaveqarluni sammineqarsinnaavoq. Pia Arke-p videoliaani Arctic Hysteria-mi tamataqanngitsumik takusassiaani pilerissuseqarluni isiginnaartarneq unammillerneqarpoq. Anguterpassuit qallunaajusut Kalaallit Nunaannik aamma isiginneriaasigisimasaat unammillerneqarpoq. Assimi qalipaateqanngitsumi Kalaallit Nunaata nunataata ilaani tamataqarani paarmorpoq. Naggataagut asseq siitsorpaa. Taamaasinnginnermini kunioqqaarpaa, paarmorluni, assakaallunilu, tiingasutut malussarissutullu aalaaseqarluni. Timimi sukutsitaa tamaat qulaarpaa, qanoq isikkoqarneranilluunniit takorlooriarfeerullugu. Isigineqarusuppoq – uagullu isigaarput. Videop aallartinnerani ini videoliorfigisaa ersarissumik takuarput, videoliornerup ullua piffissaalu aamma ilanngunneqarsimallutik. Tusaavarpullu oqartoq “record”. Taamaasilluni kingornatigut pisussap aaqqissuunneqarsimanera naqissuserpaa.

Sunaliuna takusassiarigaa? Tamataqannginneranik isiginninnerput aaqqissuuteqqissaarpaa. Pilerissuseqarluni isiginnaartarneq. Pilerissuseqartumik alapernaappugut imaluunniit maajutsappugut? Aalaatsimigut qanoq tupatsippaatigut? Timi qanorittoq takuarput? Iluarusunneq iluaalliornerluunniit malugaarput?

Pia Arkep oqaluttuarisaanerup iluani pissaaneqarneq sammisarpaa, nunasiaateqarneq aamma Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni pissutsit sammisarlugit. Arnaq kalaaleq kinaana videomi isigigipput – Gitzimuna qalipagaaniittartoq isigigipput – imminut allanillu maligassatut isigineqartarnini akerliussutsimik takutsitsiffigaa? Emanuel A. Petersenimuna Kalaallit Nunaannik kitaamiut inuinit imaluunniit atugartuussutsimit suli mingutsinneqanngitsoq, alianaatsutut kusassagaasutullu qalipagai sissorneqartut? Uffa Kalaallit Nunaata pinngortitarsua ukiuni kingullerni 4000ini inunnit tikinneqartareersimasoq. Ilanngutassiami uani akissutissaq eqqortoq saqqummiunniarneqanngilaq. Isiginneriaatsit arlariiaanneri, aamma sooq isiginninnersugut suullu isiginerigut oqallisigiuarneqartarnissaat uani saqqummiunniarneqarput.

Gitzip arnanik tamataqanngitsunik qalipagai ataatsimut gammel gris-imik qulequtserlugit inissiinnarsinnaanngilagut. Taamaalissagutta immitsinnut isiginerput, timitsinnik isiginninnerput isigisassagullu pillugit oqallisissaarutissaagut, misissugassaarullutalu. Tassungalu ataqatigiisillugu angutip arnamut isiginninnera uparuartariaqarparput, qallunaaq qalipaasoq akerlianillu arnaq kalaaleq, aamma Grønlandsmalerimik taaguut uparuartariaqarlutigit. Tassaniippoq pissaaneqarneq naligiinngitsoq – Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni pissaaneq naligiinngitsoq, angummit arnamut, inummiit inummut kiisalu Kalaallit Arnat Gitzillu akornanni pissaaneq naligiinngitsoq.

Gitzip arnanik eqqumiitsuliai tamaasa gammel gris-imut inissikkutsigit pinnissuseq asannilernerlu takunngitsuussavagut; Gitzip arnaliai namminneq silarsuaminni guutiunerat, isiginnaassallugit qatsukkuminaatsut. Naggataagullu apeqqutaalerluni gammel gris kinaagami?

”EQQUMIITSULIAP TUNULIAQUTAA – Aage-Gitz-Johansen” Stine Lundberg Hansenimit allaaserineqarsimavoq. 2020.

Edward Lucie-Smith: Sexuality in Western Art, Thames & Hudson, 1991 (1972), qup. 85-87

**Edward Lucie-Smith: Sexuality in Western Art, Thames & Hudson, 1991 (1972), qup. 171

***https://www.getty.edu/art/exhibitions/disegno/

****Mary Beard: The Shock of the Nude, BBC // https://www.bbc.co.uk/programmes/m000f1t6

#metoo: Nittartakkatigut attaveqaatikkut kinguassiutitigut atornerlugaasimaneq, aamma atornerluisimasut pillugit allanneqartunut nalunaaqutsersuutaavoq. Ingammik arnat angutinit pissaaneqartunit atornerlunneqarsimasut 2017-imiit maannakkumut atugarisimasaat.