Aalut Nuummilu naqiterivimmi ataatsimoorussilluni pilersitsisarneq

Angutit europamiut tallimat ersaqutinik umissuallit, eqqumiitsunik nasallit, attasersukkanik aaqanngitsullit qoorortuulisartut Inuk unguaat. Angut imminut ilisimaaraluni aamma timini atorlugu akerliunialaarluni nunamut tummarluartitersimavoq. Qinngorlerluni qalluni eqippai sakkutooq qanilliartortoq nakkutiutigalugu atisani qullarterpai, sakiani nuisillugu talerpimminillu aallaasip nillertup savissaa tigullugu. Angut unguneqarsimasoq ulorianartorsiortutut isikkoqarpoq, sumulluunniimmi saakkaluaruni ungusaaqqavoq qimaariarnissamullu periarfissaqarpallaarani. Angut unguneqarsimasoq tassaavoq Kiinakip ernera. Kiinaki Uummannap eqqaani europamiunit arfannianit toqunneqarsimavoq. Oqaluttuani assigiinngitsuni eqqartorneqarpoq angakkup imaluunniit arnaata illersortissaanik Kiinakip ernera serrasiorsimagaa, europamiunit takuneqarsinnaajunnaarlugulu ajoquserneqarsinnaajunnaarlugu.  Takornartat, Kalaallit Nunaannut tummaraangata serrat aamma atuutilersarpoq, takornartammi qingamingut sakkortoorujussuarmik aanaalersarput takornartallu sukkanerpaamik aallaqqinniapallattarlutik.[i]

Aalut Kangermiu, Kavdlunait issigingisagssânik, Kalaallit Assilialiait-ni naqinneqarsimasoq, 1860.

Europamiut allat marluk angallammi utaqqipput. Aappaa sakkulisarpoq eqqissisimallunilu, aappaa annilaangavoq. Imaaniikkaangamik qingaat aanaarneq ajorput. Teqeqqumi qullerpaami saamerlermi illup issumik ujaqqanillu sanaajusup qaavani arnaq issiavoq aaqqiagiinnginnerup inernissaa pissanngatigalugu. Sikikkami qaqqap sinai assilialiap qeqqata tungaanut malinnaasutut pissuseqarput, isiginnaartumullu aaqqiagiinnginnerup tungaanut nutsuisutut pissuseqarpoq. Kiinakip ernerata aallaasip savissaa nillertoq naaminut maavaartumut kissalaartmut naqippaa. Ikinnerussuteqarpoq, kisianni nalunngilarput angut taanna ajugaassasoq. Assip ataani allatat nassuiaapput: ”kavdlunait issigíngisagssânik” – europamiut takusinnaanngilaat.

Kina isiginnaarnersoq apeqqutaalluni oqaluttuaq allanngortarpoq. Inunnut erseqqissoq europamiunit paasineqarneq ajorpoq. Oqaluttuaq taanna qisummut kiliuunneratigut pappiaqqamullu pilikkitalimmut naqinneratigut Aalut Kangermiup oqaluttuaq kikkunnut tamanut takuneqarsinnaanngortippaa. Aalup assilialiaani takuneqarsinnaanngisaannartut tassaanngillat oqaluttuani inuit peqataasut, tassaappulli eqqumiitsuliortorpassuit Aalumik suleqatiginnittut assiliat 1850-ikkunni 1860-ikkunnilu takuneqarsinnaanngornerannut piviusunngortitseqataasut.

Apriilip 22-ani 1858, kujataani naalagaasup nutaap H. J. Rink inuit eqqumiitsuliortartut kajumissaarpai pilersitseqqullugit  “kalâtdlinut atuaruminartut nalingínait tamâsa”.[ii] Kajumissaarutaa nuna tamakkerlugu inunnit patajaatsumik tigulluarneqarpoq, oqaluttuanik oqalualaarutinik, nunap assinginik, titartaqqaakkanik, titartakkanik, qalipakkanik naqitanillu nassiussisorpassuaqarmat, taakkununnga ilaallutik Aalup suliai. Rinkip Aaluup suliai takoqqaaramigilli nuannarilluarpai, piffissamili tassani eqqumiitsuliortut allat suliaat tunulliutillugit.

Ukiut marluk qaangiummata Rasmus Berthelsen aamma Lars Aqqaluk Møller atuagaaqqamik naqiteripput Kalaallit assilialiait, inuit eqqumiitsuliortut assigiinngitsut arfinillit suliaannik, tassa qisummut kigartukkat 39-it naqillugit. Atuagaaraq taanna nunarsuaq tamakkerlugu takunnittussanut siammarterneqarpoq – ilaat ima ungasitsigisumut allaat Australia angullugu – atuagaaqqami eqqumiitsuliortup ataasiinnaap atia allaqqavoq: Aalut.[iii] Atuagaaqqami siulequtsiinermini Rink allappoq “qisummut kigartuilluni suliat pitsaanerit kalaallimit Aron-imik atilimmit suliaapput, taanna Nuup eqqaani najugaqarpoq aammalu nunaqqatimi amerlanersai assigalugit annerusumik ilinniagaqanngilaq.”[iv]

Atuagaaqqami Aaluup eqqumiitsuliortunit allanit pikkorinnerussusaanik immikkuullarissusaanillu oqaluttuaq nuannarineqarluni piaartumik ajugaatinneqarpoq. Juuni qaammataaginnartoq 1862-imi tuluit qaammatikkaarlugu atuagassiaata The Bookseller-ip Aalut Kalaallit Nunaata Raffaelle-atut allaaserivaa, eqqumiitsuliortoq italiamiu Raphael 16-honnorujukkunneersoq innersuussutigalugu – allallutillu, “naqitikkanik suliaqarluni pikkorilluinnarnera eqqumiitsulioriaasiata ersarilluinnartumik takutippaa.”[v] Qularutissaanngilaq Aalut eqqumiitsuliortuusoq pikkorissoq, titartakkanillu pilersitsisarnera, qalipagai naqitaalu nersualaarneqartariaqartut. Ilisimaneqarpallaanngitsorli tassaavoq Aalup assilialiarpassui amerlasuut eqqumiitsuliortup kisimiitilluni suliarinngimmagit, Aaluulli eqqumiitusuliortut allat suliaat malillugit suliareqqissimasai.

Jens Kreutzmann, Kavdlunat issigingisagisat, pappiaqqamut pilikkimik imilertakkanillu suliaq, ca. 1858-1860, Nunatta Katersugaasivia Allagateqarfialu, Nuuk.

Kiinakip ernera sapiitsoq pillugu Aalup qisummut kigartugaa assersuutissaavoq. Qajassuartumik periuseqarluni Jens Kreutzmannip qalipaatigissaartunik imilertakkanik suliai Aaluup qisummut kigartuilluni suliareqqippai. Erseqqippoq, Kreutzmannip qalipallugu suliareqqaagaa Aaluup suliamini ilanngarlugu kigartorsimagaa, namminerlu oqaluttuami aaqqiagiinnginneq erseqqinnerusunngorlugu suliarisimallugu. Kreutzmannip oqaluttuami pingaarnertut avatangiisit nunalu qaqqartooq inissaqartillugit ersersinniarsimavai. Suliarpassuarmini titarnerit akuttoqatigiissaartut, titarnerit qaarajuttut titarnerillu quuttutut ittut, soorlu immap pissusaa allanngorartoq, Kreutzmannip pilersittarpai. Immap allanngorarneratut qaarsut ujaqqallu ilusaat nutaatut allanngorartuupput, taamaasilluni ilutsini titarnerit killileruminaatsut uteqqiattumik nunap qaqqallu pissusaani uumassuseqarnermik ersersitsipput.

Jens Kreutzmann, Erkingata Kârkârssua, ca. 1858-1860, pilikkimik pappiaqqamut suliaq, Kulturhistorisk Museum, Oslo.

Aalup kigartugaani Kreutzmannip titarniliai qaarajuttunik sangujoraarnillit ersigunnaarput. Titartaanermi naqiterinermilu periutsip tigussaasup assigiinngissutaat pissutaasinnaavoq. Tigussaasunik atortoqarluni qisummut kigartuineq pappiaqqamut toqqaannaq titartaanerminngaanniit pilersaarusioreernissaq pisariaqarnerusarpoq. Kigartuineq ilutigalugu assilialiap allanngornera aammalu pappiaqqamut qaqortuusumut pilikkip qernertup nuutinnissaa takorloorneqarsinnaasariaqarpoq pilersaarusiorluareertariaqarlunilu. Pilersitsinermi inuit allat suliareriigaasa ersertarnerat imilertakkat aammalu naqitassat kigartukkat assigiinngissutaaniippoq. 1860-ikkunni Aaluup qisummut kigartugaanik Rasmus Berthelsen pappiaqqamut naqitsisarnera naliginnaasuuvoq. Ilaatigooriarluni Berthelsenip saperuttaatsumik killilimmillu qalipaatit tungujortut, aappilarujuttut, qorsuit aappaluttullu Aaluup suliaanut qaqortut-qernertunut pinnersaatitut atortarpai. Taamaasilluni Berthelsen naqitsigaangami Kreutzmannip qalipallugit suliareqqaagaanut assingunerusut pilersittarpai, periutsit eqqumiitsuliornermi atorneqartartut assigiinngitsut inuillu ataasiakkaat suleqatigalugit.

Jens Kreutzmann, Aalut Kangermiu, aamma Rasmus Berthelsen, Kavdlunât issigingisagssât, ca. 1860, qisummut kigartukkamit naqitaq qalipanneqarsimasoq.

Eqqumiitsuliortut suleqatiittarnerat tamatigut isertugaanngilaq. Qalipaatilimmik naqitaq isigilluaraanni takuneqarsinnaavoq allagartaani kalaallisut allassimasoq “Jens Kreutsmannip ássilisâ. Arup sanâ. R Berthelsenip nak’itigâ.” Nunarsuarmi oqaatsit tamanut atuuttut atornagit paasissutissat kalaallisut allagaanerat nalaatsornerunngilaq. Aaluttut eqqumiitsuliortut immikkut allaaserinerisigut inuit kunngeqarfiup Danmarkip nunasiaataaniittut europamiut assigalugit ataasiakkaat pikkorissusaannik pilersitsiortullaqqissusaannillu Rinki takutitsiniarpoq. Taamaattumik eqqumiitsuliortut akorannni attaveqatigiinnerit pilersissimasaat pingaarutillit Rinkip matuai. Attaveqatigiinnerit inuit kalaallit akornanniittut kisiisa pinnagit, Aaluullu kigartugaani assilissanit  erseqqinnginnerusumik allanit ilanngussaqartarnera aamma erseqqissassallugit pingaaruteqarpoq.

Aalut Kangermiu, Kalaallit pigissut, ca. 1860, qisummut kigartugaq.

Aaluup kigartukkamit naqitaani Kalaallit pigissut-ni takuneqarsinnaavoq nunasiaataanerup nalaanit inuit illuata iluani pisattat katitigaalluartumik assilialiarisimagai. Paasissutissat assigiinngitsorpassuit takuneqarsinnaapput, soorlu arnat inuuniutaat, kaffimik atuineq atuakkanillu atuarsinnaaneq. Angulli inuusuttoq pujortaaserluni issiasoq maluginalaariartigu. Angut iigaq assilialersugaq, nalunaaqutartalik, agiaq aallaasillu marluk nivingasut, saallugit issiavoq. Kalaallit pigissaartut sukujunnik atuisuunerannik Aaluup assilialiaa ersersaassutitut atussallugu pitsaalluinnarpoq. Kulturikkut naleqartinneqartunik erseritsinerup saniatigut angutip pujortaatillip Aaluup eqqumiitsuliortutut suleriaatsimigut pikkoriffigisaanik ersersitsivoq. Angut ammalukullammik kiinalik timimigullu nerinnattoq 1857-ip nalaani Hinrich Rinkip imilertakkanik qalipassimasaanut assingusorujussuuvoq.

Hinrich Rink, A Coffee Party, ca. 1857, pappiaqqamut aqerluusamik imilertakkanillu suliaq. Kulturhistorisk museum, Oslo.

Qalipagaq titartaqqaagaavoq. Rinkip tuluttut qulequtsersimavaa A Coffee Party, aasaanerani kaffillernermi nuannersumik ikinngutinik ilaquttanillu iseruminartumik ileqquusartoq.[vi] Eqqumiitsuliornerup oqaluttuarisaanerani Rink nalinginnaasumik eqqumiitsuliortutut isigineqanngilaq, nunasiaateqarnermili atorfilittatut isigineqarluni, 1850-ikkunni 1860-kkunilu kalaallit eqqumiitsuliortuisa atugassaannik sakkussaannillu pilersuinissamik aqqutissuisoq. Rinkip inuit eqqumiitsuliortut qanoq immikkuullaritsigineri siammarterniarlugu ilungersuutigigaluaraa, Aaluup assilialiaminut Rinkip qalipagaanik ilanngussaqarsimanerata ilungersuutip “uppernassusaa” innarlerpaa. Assilialiani ataqatigiinnerit taamatut ersersinneqarnerisa eqqumiitsuliortut suleqatigiillu akornanni suleqatigiinnermik tunngaveqarsimaneq takutiinnarpaat, Kalaallit Nunaatalu eqqumiitsuliornikkut oqaluttuarisaanerani pingaarutilimmik suleqatigiillutik aallarnisaasimanerat takutillugu.

Allaaserinnittuuvoq Bart Pushaw, Mads Øvlisen-imit postdoc-inngorniaq, The Art of Nordic Colonialism-imut ilaasoq, Københavns Universitetimi. 2022.

Najoqqutarisat:

[i] L. Møller aamma R. Berthelsen, Kaladlit okalluktualliait: Kalâdlisut kablunâtudlo, Vol. II, Nuuk: Inspektoratets bogtrykkeri, 1860, qupp. 22-30.

[ii] H. J. Rink, “Indrydelse. Nalunaerut.” Nuuk: Inspektoratets bogtrykkeri, 1858.

[iii] T. E. Rawlinson, Transactions and Proceedings of the Royal Society of Victoria. Vol. VI. Melbourne: Wilson and Mackinnon Printers, 1865, qup. xviii.

[iv] R. Berthelsen and L. Møller, Kalaallit assilialiat. Nuuk: Inspektoratets bogtrykkeri, 1860.

[v] “The Fine Arts in Greenland,” The Bookseller, juuni 1862, qup. 388.

[vi] K. E. Møller, ”Kaffe og kulturarv.” Tidskriftet Grønland. 2 (2018): 100-105.