Anne Birthe Hove (1951-2012) // Portræt II
Anne-Birthe Hovep (1951-2012) eqqumiitsuliaa ”Portræt II” 1995-imeersoq, 2018-imili Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsiviup katersugaanut ilannguppoq. Anne-Birthe Hove eqqumiitsuliortuuvoq immikkut ittumik piginnaasalik. Eqqumiitsuliortutut inuunini tamakkerlugu misissuerusuttoq. Grafikkilerinermi, tassa kigartuilluni assilialiornermi, teknikkikkut, assilisamini, ersersinniakkaminilu kukkuneqanngilluinnartumik suleriaaseqarluni.
Eqqumiitsuliami teknikki atorneqartoq tassaavoq fotopolymergravure. Teknikkimik tassannga atuinermi assit naqitsivimmut nuunneqartarput. Assit imminnut qaleriiaatut, imminnullu paarlaattarlutik suliarineqarsimapput. Soorlu assiliartat, kulturikkut ilisarnaatit aamma kigartuilluni assilialiat imminnut katersuuttutullusooq pissuseqalerlutik. Naqqanit meqqoq aallartissutigineqarpoq, tulliatut arnap timaa kakiornilik, tamataqarani iviangiinnaasoq, puisip amiinik qarleeralik, niunillu marlunnik pikittunik tupeqqasoq. Tunuliaqutap ilaa tinupasuaralittut ippoq, marlunnik kiinappattaqarluni, tassungalu niua siulleq inissippoq, aappaalu qanip iluanut inissilluni. Assiliaq meqqumik naaneqarpoq, soorlu meqqumik aallartissuteqartoq. Assiliap qaavani issoqqaarissut marluk, angisooq mikisorlu, sanileriiaanik titarnilersugaapput, qipimmut akitsimullu eqqaanarsinnaallutik. Hovep assilialiaminut ilutsit geometriskiusut akuttunngitsumik ilannguttarpai. Sinaakkutituunngitsoq, amerlanertigulli tigussaanngitsuutillugit assiliap sananeqaataanut erseqqissaatitut atortarlugit.
Kiinarpaat arnallu timaa kakiornilik puisillu amianik qarleeralik eqqumiitsuliap inuiaqatigiinnut Inunnut imaluunniit kalaallinut attuumassuteqarnera ersersippaat. Ilutsinik assigiinngitsunik ataqatigiissitsineq imaluunniit taamannak qaleriiaanik sanaartortarneq tupilannik suliaqartarnermit aamma ilisarnarpoq. Eqqumiitsuliaq 2018-imi Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivimmi saqqummersitsinermut Tupilappassuit-mut ilaatinneqarpoq. Saqqummersitsineq ullutsinni eqqumiitsuliornermi tupilaat isumaqartitatut ilisarnaatitulllu atorneqarnerannut tunngavoq. Imaanngitsoq eqqumiitsuliaq tupilammik assilialiatut suliaammat, kisianni tupilattulli assigiinngitsunik ilusiluttunik ataqatigiissitsinerummat. Eqqumiitsuliaq tupilattulli assigiinngitsunik ersiutaasinnaasunik katiterneqarajuttutut suliaavoq.
Hoveli kulturikkut isumaqartitanit ilisarnartunik uteqattaariinnarani allanik aamma ilanngussaqarpoq. Arnap kakiornillip assinga selfieunngilaq, soorluttaaq ilaqutariit assiutaannit snapshotiunani. Angummit europamiumit inuit kulturiannik uppernarsaaniarluni ersersitsiniaaniarlunilu assilisaasimanissaa ilimanaateqaqaaq. Kisianni arlaanik tupittoqarsimavoq. Nissut marluk europami renæssancep nalaanit kanngussamik naqitameersuusimassagunartut. Kulturip sorliup kulturi sorleq tupissutigisimanerpaa? Immaqa tamarmik.
Aamma tupilaat kiinarpaallu sorpassuartigut kulturikkut naapinnerupput. Qangaanerusoq ileqqunit pinngortut, nunasiaataanerup nalaanit aamma tikittunit piumaneqarlutik pilersinneqartartut. Ullumikkut eqqumiitsuliaapput, takornarianut suliat aamma tammajuitsussat, nalinginnaasumimmi kiinarpaat tupilaallu Kalaallit Nunaannik isumaqartitaapput ilisarnaataallutillu. Nissut tupissutaasimapput, soorlu aamma kulturikkut isumaqartitat nikinneq ajulersinnaasartut. Taakkua qaavini issoqqaarissut mikisoq angisoorlu sanileriiaanik titarnilersugaasut qipimmut akitsimullu eqqaanarput. Kulturip aamma kulturikkut isumaqartitat sinnassaataaginnalersinnaanerannut oqaaseqaatitut paasineqarsinnaanerlutik? Eqqissisimaarfissatut aamma taamaattussaannartut isigilersimasaq.
Portrættit nalinginnaasumik ersersitsissutitut suliaasaraluarput – inuup kinaaneranik, kulturip qanoq ittuuneranik, imaluunniit ileqqumik ersersitsisutut. Hovelli eqqumiitsuliaa tassaaneruvoq ilusilersuineq; isigisinneriaatsinik tunngaveqarluni ilusilersugaq. Kiap kina isigaa, imaluunniit kulturi sorleq ersersinniarneqarpa? Imaassinnaavoq portrættit immikkut sammineqartut – portrættit suuneri, aammalu portrættit aaliangersimasumik innissiillutik isiginnuttuaannarnerat.
Anne-Birthe Hovep eqqumiitsuliai immikkoortunut aalajangersimasunut, isumaliortaatsinut imaluunniit eqqarsartaatsinut aalajangersimasunut inissinneqarsinnaanngillat. Kigartuilluni assilialiai ilimagisaasunik qaangiisimapput sulilu qaangiillutik. Ersersinneqartut ataqatigiissinneqartullu misissuiffigai – soorlu kiinarpaat tupilaallu pillugit ileqqut asssigalugit ilungersunartut quinartullu suliamini sammisarsimavai; tassa Hovep ilusiluttut misissorlugillu eqqumiitsuliarisarsimavai.
Hovep atsersuisarnermini assilialiani akuttunngitsumik taalliortorpalaartumik eqqarsaatigisassanik taaguusersinnaasarpai. Inuit ataasiakkaat eqqumiitsuliamik naapitsinerminni soqutiginnilersinneqaatissillugit. Portrættimik uuminnga kinaana pilersitsisimasoq, imaluunniit portræt suugami? Itinerusumik eqqarsaatigigaanni sammisassartaa taama ajornaatsiginngilaq.
Anne-Birthe Hovep eqqumiitsuliai aaliangersimasumik inernissaqanngillat. Naassaanngitsumilli misissuinissaq tunniunneqarsimalluni.
2020-mi Ny Carlsbergfonden aningasatigut tapersersuisoralugu Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsiviup, Statens Museum for Kunstip, Nunatta Katersugaasiviata aamma Nunatta Saqqummersitsiviata Aningaasaateqarfiata suleqatigiillutik Anne-Birthe Hovep suliai tamakkingajavillugit pisiaraat.
Allaaserinnittoq: Stine Lundberg Hansen. 2021.