Qalipaatit kimittuut, qalipaasiummillu titarnerit kimittuut. Oqaluttuatoqqat igalaaminernut assitaliunneqarsimasut, pinngortitarlu ilisarnanngitsuliaangaluarluni, eqqaamasaninngaanniit, Kalaallit Nunaata pinngortitaanit ilisarnartulik.

Buuti Pedersen Københavnimi Skolen for Brugskunstiminngaanniit (Danmarks Designskole) 1982-86-imi ilinniarsimavoq, aammalu qaammatini sisamaasuni Holbæk Kunsthøjskolemi atuarsimavoq. Kalaallit Nunaanni nannunik qalipaasarnini siammasinnerusumik ilisimaneqaatigaa, igalaaminermilli suliaqartarnermi saniatigut, ilinniartuunerminiilli qalipaasiutit qalipaatillu akryliusut nuannaralugit atugannaarisimavai.

Igalaaminermik atortussaliat

Buuti Pedersen Sverigemi igalaaminilerivinniittarnermi kingorna igalaaminermik suliaqartarsimaqaaq. Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsvimmi igalaaminermik naasuliviliaa ”Sæl skulptur” 2005-imeersoq takuneqarsinnaavoq. Puisip timaa immamiittoq takuneqarsinnaavoq. Puisip niaqua takuneqarsinnaanngilaq, niaquami sikumi allukkut pueqqavoq. Naasulivik igalaaminermik issusuumik qalipaateqanngitsumik suliaavoq, puisili qasersuuvoq, milaqarpoq, aqajamigullu qaqortumik titarneqarluni. Titarneq qaqortoq Pedersenip qalipaasiutinik qalipaanermik nuannarisaqarneranut innersuussivoq. Naasulivik puisip timaa qaarajuttoq malillugu iluseqarpoq, taamaattorli puisi malugineqanngitsooriaannaavoq. Puisi naasulerfiup qeqqani puttasuusivoq, igalaamineq issusooq akimorlugu takusinnaavarput, soorlu siku issusooq akimut ersittoq, imaluunniit akvariat igalaartaat. Saqqummersitsiviup Pedersenip igalaaminernik suliai arlallit pigai, taakkunannilu uumasut Kalaallit Nunaanni nassaassaasut oqaluttuatoqqallu sammisarsimavai. Sammisimasaata ilagaat Aningaaq Maliinannguarlu. Aningaaq Maliinannguarlu Katuap paarlersuani pinnersaanermini aamma sammisimavai. Hans Lyngep Inersuaata iingaata silataata qaqortup betoniusup qarajannera malillugu betonimut kingarnertut titartarsimavai. Titartarnerani Pedersenip qalipaasiutinik atuissalluni nuannarisaqarnera malugineqarsinnaavoq, ilusilersorsimasaani, titarnernilu Aningaap Maliinannguulllu qilammut qullariartornerannik ersiutissatut titartarsimasaani.

Pinngortitaq eqqarsaatillu

Kalaallit Nunaata pinngortitaa eqqumiitsuliortunit kalaallinit isumassarsiorfigineqartuarpoq, ilaatigut Anne-Lise Løvstrømimit, Lise-Lynge Hesseldahlimit Miki Jacobsenimillu. Amerlasuutigut pinngortitaq ilisarnartutut assiliarineqarsimasarpoq, aappaatigullu ilisarnarpallaanngitsutut. Kalaallit Nunaanni pinngortitaq isiginnaaginnartagaannilaq aamma tikiinnartagaanngilaq. Misigisaqarfiusarpoq, aallerfiusarpoq, qangaaniillu pinngorsimasumik kimimik tunioraasuulluni – kimik ilaatigut eqqumiitsuliornissamik oqaluttuanillu isumassarsititsisartoq. Pinngortitaq ilaqutariittut oqaluttuassaqalerfiusartoq, ippernaqarfik, piniarfik, oqaluttuatoqqanik ulikkaartoq, pinnissusermik aallerfiusartoq. Avataaneersunit, ilisimasassarsiorlutik angalallutik eqqumiitsuliortuninngaanniit, ilaatigut grønlandsmaleritut taaneqartartuninngaanniit, allaanerupput, taakkuami amerlanertigut pinngortitamik romantiskiusumik (alianaallisarneqarsimasumik) qalipaasarsimapput.

Pinngortitamik qalipaagaagami Pedersenip qalipaatit kimittuut qalipaasiutinillu titarnerit kimittuut atortarpai. Qalipakkamik nutaamik aallartitsigaagami ilaatigut qalipaatinik kimikinnerusunik atuinissani siunnersimasaraluarpaa, qalipaatinulli kimittuunut kajungerilersarluni. Qalipaatit tunngavigalugit qalipagassani aallartittarpai, ilisimaaraalu qalipaatit tarnitsinnut qanoq sunniuteqartarnersut, ilisimaarinninnerlu taanna qalipagaanut tuttarpoq. Eqqumiitsuliai sumiiffigisimasaanit tassanilu eqqarsaatigisimasaanit, imaluunniit qalipaanermini eqqarsaatigisimasaanit pinngortarput. Pinngortitaq, nunat, Kalaallit Nunaanniittut Danmarkimiittullu qalipattarpai. Pedersen Qaqortuminngaanneerpoq, tassanilu illuminut utikkajuttarluni. Qalipaasiutinik titarnerit kimittuut atorlugit eqqarsaatai eqqumiitsuliaanut tuttarput. Sumiiffiit, pinngortitaq illoqarfiillu, Pedersenip takusimasai, qalipaaffissanut angisuunut, qalipaatinik akrylinik qalipattarpai, pappiaqqanulluunniit qalipaatinik imilertarissanik qalipattarpai. Eqqumiitsuliai ilaatigut pinngortitamik misissuinermik sumiiffimmullu atatillugu misigisimasaanut tunngaveqarlutik pinngortarput; misigissutsit, eqqarsaatit, pinngortitap nukia, inuit ilagisimasani. Eqqarsaatit soorlu aamma aalajangersimaaruminaassinnaasartut, qarsupittutut issinnaasartut, misigissutsinillu ulikkaarsinnaasartut, Pedersenip eqqumiitsulia taamatuttaaq sumiiffittut aaliangersimasutut aappaatigullu eqqarsaatit silarsuaannit pinngortutut ittarput, isiginnaartuulluni kajungernarfeqartut. Nammineq eqqarsaatinut pulatitsisarput, qalipaatillu titarnerillu kimittuut eqqarsaatinut takkussuuttunut inissiffissaqalersitsisarput.

Naasuliviup puisitallip saniatigut Pedersenip pinngortitamik qalipagaa saqqummersitsivimmi aamma takuneqarsinnaavoq. Eqqumiitsuliaq 2007-imeersuuvoq, qulequtarani. Eqqumiitsuliaani qorlortoq ikaartarfillu pinngortitamiittut takuneqarsinnaapput. Qaamasunik tungujortunik qalipaateqarpoq, qalipaasiutinit silittunik titarneqalersillugu qalipanneqarsimalluni. Qalipaatit sumiiffiup qaamaneranik ersersitsivoq. Qorlortup tungaani tarrajunnertaqarpoq, sumiiffiulli qaamasutut misigitinneranut akornusiinngilaq. Pedersenip pinngortitamik qalipagai qaamasunik, kimittuunik qalipaateqakkajupput, taarnersaqartarlutilli. Taarnersartai aarlerinartoqarneranik ersersitsiniarluni qalipanneqarsimanngillat. Pinngortitaq taama isikkoqarsinnaasarmat immaqa qalipagaq taarnersaqalersimavoq; pinngortitami sumiiffiit tamarmik assigiimmik qaamanermik qinngorneqarsimaneq ajorput. Ullup ingerlanerani ukiullu ingerlanerani tarrat takkuttarput peeruteqqittarlutillu. Pinngortitaq qaamanertalik taarnersalillu – akerleriit, Pedersenip pinngortitaani ataqatigiilersinneqartut. Pinngortitaq, eqqarsaatillu silarsuaat, qaamasunik taartunillu inissaqartitsisoq.

Titarneq nannullu

Buuti Pedersenip qalipagai nannut Kalaallit Nunaat tamakkerlugu 2001-imi ilisimaneqarlualerput. Taamani Arctic Winter Gamesimut atatillugu eqqumiitsulianik nanutalinnik aqqaneq marlunnik pilersitsisimavoq. Nannunik qalipassimasaanik saqqummersitisvik pingasunik pigisaqarpoq, tamarmik qulequtaqanngitsut, ukiullu sananeqarfii nalunaarsorneqaratik. Nannunik qalipassimasaanik peqarnissaq ullutsinni piumasaqaataagajapporluunniit. Nannut suli nuannarineqaqaat, ataasiaannarnatillu ilaarneqarlutik suliarineqartarsimallutik. Tunuliaqutai qalipaammik kimittuumik qalipaqqaartarpai, amerlasuutigut qalipaasiutinik kimittusuunngorlugit titarnilersorneqarlutik. Tunuliaqutissatut qalipaataa qanoq misigisimanini tunngavigalugu, eqqarsaatini, misigssutsini ullorlu taanna misigisimasani tunngavigalugit toqqartarpaa. Taamaalisinnarluni nanoq ataaseq marlulluunniit titartartarpai. Qalipaasiummik ataasiakkaartunik titarnilersuilluni oqitsumik titartartarpai. Qalipaasiummik titartaanera nannut ilusaannik aaliangersimasumik ersersaasumik pilersitsisarpoq. Oqitsumik, ataasiakkaarisumik, titartaanera, ingammik nanuliaani minnerusuni, eqqumiitsuliortup qallunaap Aage Gitz-Johansenip titartaasarneranut eqqaanarsinnaavoq. Pedersenip nanuliaani anginerni qalipaasiummik titarneri aaliangersimanerusarput, titarnerillu aalanermik nukimmillu ersersitsisarput. Pedersenip nanuliai aamma Irmap saviminermik matusartuliaanut ikitsisillu puuannut naqiterneqarnikuupput, Isaksen Designip kjuuliliaanut, ilupaaliaanut qungaserutiliaanullu naqiterneqarnikuullutik, aammalu pinnersaasiortartoq qallunaaq, Nicolai Appel, suleqatigalugu saqqarmiuliarineqarnikuullutik iverusiarineqarlutillu.

Buuti Pedersen Danmarkimi eqqumiitsuliortartoqatigiit Sibirien ilaasortaaffigai, taakkualu ukiumut sisamariarlutik saqqummersitsisarput. Kalaallit Nunaanni KIMIK-imik pilersitseqataasimavoq, tassungalu suli ilaasortaalluni. Pedersen Kalaallit Nunaanni frimærkenik, assitalersuinermik, ininillu pinnersaanermik suliaqartarsimavoq. Ilaatigut Alluitsup Paami oqaluffik pinnersarnikuusimavaa. Nunani allani arlalitsigut aamma suli eqqumiitsuliornermi suliaqaqataasarpoq.

”EQQUMIITSULIAP TUNULIAQUTAA – Buuti Pedersen” Hanne Kirkegaardimit allaaserineqarsimavoq. 2021.

Najoqqutarisat

Piorsarsimassuseq, 1. marts 2020, KNR tv.
Stine Lundberg Hansen: Buuti nannut pillugit, Neriusaaq 3/2016.
Grønlands nutidskunst, Art Copenhagen. Saqqummersitsinermut atatillugu quppersagaliaq. 2016.
Tumit // Pinngortitaq, katersugaasiviup quppersagaaraliaa, Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsvik, 2020.
Nivi Christensen: Udkast til udstillingskatalog. Buuti – Et livsværk, 2012.