Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivik Harald Moltkep (1871-1960) qalipagaanik amerlanngitsunik katersaaqarpoq. Harald Viggo Moltke Kunstakademiet-imi Københavnimiittumi ilinniagaqarsimavoq.
Paasisassarsiorluni angalanerit

Harald Moltke siullermeerluni Kalaallit Nunaanniikkami nunap sannaanik ilisimasassarsiortunut assitaliussassanik qalipaasutut 1898-imi peqataavoq, kisiannili Den Danske Litterære Grønlands-ekspedition 1902-04-mi pisoq Moltkep inuunerata sinneranut isumassarsiortitsisuullunilu tusaamaneqaatigilerpaa. Kalaallit Nunaannut angalanerisa taakku akornanni Moltke arsarnernik paasisassarsioriartorluni qalipaajartorlunilu Islandimiissimavoq Laplandimiillunilu.

Issittuni ilisimasassarsiorluni angalasarnerit qaammarsagaanerup nalaani suliat ilagilersimavaat. 1800-kkunni issittumi ilisimasassarsiornerit nunat imarsiortoqarfiusut pissaanilissuillu ataqqineqarusussuseq tunngavigalugu ingerlatarisalersimavaat.1800-kkut naalerneranni Skandinavia issittuni ilisimasassarsiornermut sunniuteqaqataavoq. Ilisimasassarsiornerit ilisimatuut namminneq suliniutigisalerpaat, paasisaqarusussuserlu tunngaviginerullugu aaqqissuusisalerlutik. Kingullermullu eqqaaneqartumut Den Litterære Grønlandsekspedition pivoq, taamaattorli aamma taanna ataqqinaatissaanngitsuunngilaq.*

Inuit oqaluttuaataat avatiminniittunillu paasisimasaannik paasiniaaneq Den Litterære Grønlandsekspeditionip siunertaraa. Ludvig Mylius-Erichsen, Knud Rasmussen, Harald Moltke, Alfred Berthelsen aamma Jørgen Brønlund ilisimasassarsiornermi peqataapput.

Harald Moltke ilisimasassarsiornermi assilialiortuullunilu qalipakkanik suliaqartuuvoq. Ilisimasassarsiornermi qalipaasutut suliai piviusunik uppernarsaatissatut atorneqartussaanerisa eqqumiitsulioriaasia  pituttorsimatippaa. Tamatuma malitsigisaanik Moltke Knud Rasmussenip aamma Mylius-Erichsenip atuakkiaani assitalersuisuuvoq. Moltke inunnut naapitaminut soqutiginnilluni pisarpoq – Moltkep suliaani Nuummi Eqqumiitsulianuik Saqqummersitsivimmi pigineqartut pinngortitamut tunngavallaaratik inuit assiliartarinerusarpaat – nammineerlunimi oqarsimavoq: ”Sulianni inuit assilisakka inuttut soqutigisarpakka – eqqumiitsuliassaannartut isiginagit”.**

Qalipakkat Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivimmi pigineqartut tamarmik Den Litterære Grønlandsekspedition-imut tunngassuteqarput. Ilusilersuinnarlugit titartakkat ilai angalanermeersuupput, allalli angalanerup kingunitsianngua suliaallutik aamma qalipakkat angisuut marluk Kalaallit Nunaannut tunngasumik assiliartallit 1940-kkunni aatsaat qalipagaapput. Qalipakkat taakku kingusinnerusukkut qalipagaasut, 1902-04-mi ilisimasassarsiorluni angalanermini qalipagaanut sanilliullugit sakkortorpasinnerusumik pissutsillu piviusunut sanilliullugu equnganerusumik suliaapput.
Illuaqqamut uteqqinneq
Qalipagaq 1903-meersumi ilaqutariinnut imaluunniit issumik ujaqqanillu qammakkamik illumut pulaarneruvoq. Assilissap qeqqani igalaaq takuneqarsinnaavoq. Igalaakkut takuneqarsinnaalluni iluliaq tungujukuluttuinnaq qilallu taarsilerneranik sungaarujutsissimasoq.

Angutit marluk igalaap saani issiapput, tunuatungaanilu igalaamiit silap qaamaneranik qaammarneqarsimagamik atisaat qalipaammik sungaartumik akisunneqalersimapput. Talerpiata tungaani arnaq issiavoq, meerarlu nissuminut nukiuitissimallugu. Atisaat silap qaamarnganit aappillersimapput, saneraaniillu qaammarneqarsimallutik.

Angutit arnarlu qaatigooqarput, soorlu pulaartoorpasillutik; angutit annoraaqarput, arnarlu kameqarpoq, seeqqineqarlunilu annoraaqarluni. Meeraq saattunnguamik qaqortumik sinnguseqarpoq.

Sanileriiaarlutik issiapput. Angut qeqqaniittoq oqaasissaqarpasilluni isiginnaartup tungaanut sammivoq. Oqaloqatigiippasipput imaluunniit qalipaasumiit assilineqarnissaminnut piareersaleruttorlutik. Saamiata tungaani suuneranik takujuminaatsumik kissalaartumik kajuaartumik pisataqarpoq. Angerlarsimaffippalaarnera – kajortunik qalipaasersugaasoq – tiguartinnarpoq. Kialaarnera nuannerneralu. Qalipagaq allaanngilaq ulluinnarnit pisartuneersoq, imaluunniit sumik arlaannik nalaatsornerinnakkut pisumik takutitsiniarnerusoq.

Moltkep qalipaasiutit sillajaat atorsimavai – sukumiisunillu ersersitsiniarnini qalipaatit allanngorartinnerisigut takutinniarsimallugu.

Arnaq meerarlu aappillersimasumit saqqarneqartissimavai, angutillu toqqaannartumik silap qaamarnganit qinngorneqartissimallugit. Angutit igalaap tungaanut talissimapput – silarliullutik; arnaq meerarlu illuaqqami ilorpasinnerusumiipput. Arnap meeqqallu aappillersimasumik qalipaateqarnerat illuaqqap – angerlarsimaffiup – kajuaartumik qalipaateqarneranik peqquteqarpoq. Qalipakkami pisut imaalitsiarnerinnaanik aallaaveqarpasikkaluartut, taamaattoq takuneqarsinnaavoq qalipakkami angutinik, arnarmik meeqqamillu inissiinera qaamaneqartitsineratigut suiaassutsit tunngavigalugit qanoq inissisimanersut takutikkai. Arnaq angerlarsimaffimmi; angullu silami (pinngortitami) peqqarniissinnaasumi.
Angalaneq
Qalipakkami 1903-meersutut aamma 1945-meersutut ullulerneqarsimasumi kalaalerpaaluit angalasut takuneqarsinnaapput. Immaqa 1903-mi ilisimasassarsiorluni angalanermi ilusilersuinnarlugu titartarneqarsimasoq, 1945-milu qalipallugu naammassineqarsimasoq. Kalaalerpaaluit tamarmik amminik qaamasunik taartunillu nunamut ilassuuttunik qalipaatilinnik atisaqarput. Tunuatungaanni qaqqaq aputitarasaartoq, kangerluk imarlu sikutarasaartut takuneqarsinnaapput.

Inuit timaat qissimissimanerallu malillugit titarnilersuisimaneq malunnarpoq.

Angut pisissiminik parlatsillugu ujangisitsisimasoq assilissamiittoq maluginiarnarpoq. Aamma maluginiarnarlutik siuleriiaarneri, qissimissimaneri, talii, niui, aalasutullu innerat – kingulliit tungaannut. Maluginiarnartoq aamma pingaarnertut inuttaasoq tunorlerpaaq, sequnngerluni niaqquni uertillugu aatsarsimagami, soorluuna erinarsortoq imaluunniit arlaannik suaartoq.

Titarnerit taakku assilissamik uumassuseqalersitsisutut ipput. Assiliaq unillatsiartitsisoqarneratut takorloornarpoq, allaanngilarlu uagut isiginnaartutut toortagannguaq toorutsigu ingerlaaqatigiit aallaqqissasut.
Piffissami tassani
Namminerminut sioqqulluni qalipaasartut, naliminilu qalipaallaqqissorsuaq imminerminilli angajulliusoq P. S. Krøyer assigalugu Moltke kujammukarnialersaaraluarpoq. Taamaattorli Mylius-Erichsenip Kalaallit Nunaanukarnissaanik kimigiiserfigalugu iluatsippaa. Moltke Kunstakademiimi 1888-imiit 1893-imut ilinniarsimavoq.

S. Krøyer (1851-1909) – piffissami tassani eqqumiitsuliortorsuaq, aamma Skagenimut tunngasunik qalipaasartutut ilisarisimaneqartoq, aammali nunat tamalaat akornanni ataqqisaasoq – Kunstnernes Studieskolemi 1882-imiit 1904-mut pisortaavoq. Pisortaaffigisaa Kunstakademimut illuatungiliuttuulluni atuarfiuvoq, tassami Kunstakademi eqqumiitsuliortunit arlalinniit aamma qanganisarsiortutut isigineqarsimavoq. Piffissami tassani qalipaanermut sammivik allarluinnaq pilersinneqarpoq; pilersitsisuulluni aqutsisuullunilu eqqumiitsuliortoq Kristian Zahrtmann (1843-1917). Moltkep Kunstakademiimi ilinniartunngornera ilinniartuuneratalu nalaa tikillugu Kunstakademi qanganisarsiortuunerarlugu isornartorsiorneqartarpoq . Eqqumiitsuliortullu akademiimut akerliussutsimik takutitsipput. Arnalli eqqumiitsuliortut Kunstakademiimi siulliit 1890-ip missaani tiguneqarput. Eqqumiitsuliortut taakku piffissarlu taanna qallunaat eqqumiitsuliornermi oqaluttuarisaaneranni nutaaliaanerup nalaanik taaneqartarpoq, qallunaatut modernisme. Piffissaq taanna isorinninnermik aamma inuiaqatigiinni pissutsinik piviusunik sammisaqarnerulerfiuvoq. Qallunatut taaneqartarpoq realisme. Amerlasuunillu sammiveqaleruttornermi (impressionisme, symbolisme, modernisme…), qalipaariaatsit unammillerneqarput.

Ilisimasassarsiorlutik qalipaasartut arlallit siuttuusutut, sallersaasutut aqqutissiuisutullu ilaanngitsutut taaneqarsinnaapput. Sivisuumik sivikinnerusumilluunniit Kalaallit Nunaaniissimasut Kalaallit Nunaannut tunngasunik qalipaariaaseqarnertik ilisarisimaneqaatigisarpaat.

Eqqumiitsuliortut taakku naliminni sunniuteqartuniit immikkoornerupput, aamma qalipaariaatsiminni ataatsimut isigalugu kingumut qiviarnerullutik suliaqartarput.

Harald Moltke naak piviusorsiortumik takussutissaliornermillu suleriaaseqaraluarluni aamma Den Litterære Ekspeditionimi qallunaat Kalaallit Nunaanni nunasiaateqarnerannik isorinnittutut inissisimagarluartoq, qalipakkat Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivimmiittut isorinnippalaartutut isikkoqanngillat. Moltkep arsarnernik qalipagai Danmarkimi 1800-kkut naanerani sammiviit modernisme aamma symbolisme malillugit suliaasutut taaneqarsinnaapput. ***

Harald Moltkep qalipagai Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivimmiittut ilisimasassarsiornerup kingorna ukiut 40-t qaangiuttut qalipagaapput, kingumut qiviarnertut,  nammineq aaqqissuussatut alianaatsutullu isikkoqarput – allalli ilisimasassarsiornerup nalaaneersut takussutissiiniarnerunertut, pisut pisimanerattut aammalu qaamaneq qalipaatillu maluginiaqqissaarlugit suliaapput.

Allaaserinnittoq: Stine Lundberg Hansen. 2017.

* Olsen, Ann Katrine: ”Da det skrivende folk kom til Grønland”, Københavns Universitet, 2015
** Olsen, Ann Katrine: ”Da det skrivende folk kom til Grønland”, Københavns Universitet, 2015
*** Wivel, Henrik: ”Himlens Flammeskrift”, in: Weekendavisen, nr 10, 12.-18. marsi 2010