Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsiviup katersugaataanni Kistat Lundip eqqumiitsuliai 16-it pigineqarput. Eqqumiitsuliortoq atuarfinni ataatsimiittarfinnilu pinnersaasarsimavoq. Annerusumik Narsami Narsallu eqqaani pinngortitaq isumassarsiorfigisarsimavaa. Eqqumiitsuliamini pinngortitaq, kalaallit oqaluttuatoqaat, ilitsoqqussamillu inooriaaseq aamma sammisarlugit.
Eqqumiitsuliani sammisani akunnaallisartarsimavai, qalipaatinullu malussarissuseqarsimalluni. Qalipaatit kissalaartut qajassuarpasittullu atornerisigut, sammisaminillu akunnaallisaanermigut ataqatigiissaarinermigullu eqqumiitsuliornermini eqqissineq ersersittarsimavaa. Eqqumiitsulioriaatsit assigiinngitsut misilerartarsimavai, ilaatigut qalipaatit akrylit imilertakkallu atorlugit, aammalu airbrush atorlugu.
Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivimmi qalipagaq pingasunngorlugu avinneqarsimasoq 2005-imeersoq nivingavoq. Pingasunngorlugu avinneqarsimanera triptykonitut ittussatut suliaasimasinnaavoq, sammisamik avititsinerulluniluunniit, imaluunniit eqqumiitsuliaq sunnerumallugu avinneqarsimasinnaalluni. Eqqumiitsuliami qalipaatit guldimik titarnilersorlugit immikkoortiterneqarsimapput. Soorlu qaqqat qalipaatai tamaasa immikkoortitersimagai. Taamaalilluni qaqqat aamma eqqumiitsunngortissimavai imaluunniit abstraktitut suliaralugit, qaqqalli ilisarnarunnaartissimanngilai. Qilak qaqortunik tungujortunillu qalipaasersorsimavaa. Qilammi aamma guldimik timmissanik titartaasimavoq. Qalipakkami qalipaatit immikkoortiteqqissaaqqangaluartut, guldimik titarnilersorneri sangujoraarput, killingiussaarisuunatik. Sangujoraarnerisa eqqumiitsuliaq aqilisippaat, aaqqissuullugulu. Eqqumiitsuliami sammineqarput qaqqat, kangerluk, narsaamanerlu sioraannaq. Qimerluuisut ilaasa immaqa sumiiffik ilisarisinnaagaluarpaat, eqqumiitsuliamili sumiiffik ukkanneqanngilaq. Eqqumiitsuliami pinngortitap suliarineqarsimanera ukkanneqarpoq.
”Pinngortitaq sullivigalugu.” Taama qulequtserlugu Lene Therkelsenip Kîstat Lund Neriusaami allaaserisimavaa. Jørgen Fleischerip Neriusaami aamma eqqumiitsuliullammattut taasimavaa. Kîstat Lund eqqumiitsuliornermik ilinniartitsisutut ilinniarsimasuusimavoq, eqqumiitsulioriaatsillu assigiinngitsut ilinniartarsimallugit. Eqqumiitsuliortunit allanit, nunanut allanut angalanermini, namminerlu alapernaannerminik sapiissuseqarluni ilinniartarsimavoq. Meeraanermini palasi taalliortartoq Henrik Lund (1875-1948), Hans Lynge (1906-1988) nulialu siulleq, Cecilie, ilisarisimavai.
Eqqumiitsuliortoq amerikarmioq, Georgia O’Keefe (1887-1986), isumassarsiorfigisarsimallugu Kîstat nammineq oqarsimavoq. Eqqumiitsuliortut taakku marluk assigeequtigisimavaat pinngortitap inuilatsisup angeqisullu malussarissuseqarfiginera, qalipaatinillu imilertakkanik qalipaagaagamik pinngortitarsuarmik sakkortusinnaasartumik aqilisitsisarnerat. O’Keefep puilasuitsoq qalipattarsimavaa, Kîstat Lundip Kalaallit Nunaata kujataa qalipattarsimallugu – amerlasuutigut inuttaqanngitsumik. Kîstat Lundip qalipagai pinngortitami eqqissinermik takutitsisutut taaneqarsinnaapput.
”EQQUMIITSULIAP TUNULIAQUTAA – Kîstat Lund” Stine Lundberg Hansenimit allaaserineqarsimavoq. 2018.
Kîstat Lund pillugu atuagassat:
Johanne Biilmann Egede, Ilunni nutarterutaavoq asi – Eqqumiitsuliortoq Kîstat Lund // Naturen som Atelier – Kunstneren Kîstat Lund, Atuakkiorfik, 2002
Camilla Augustinus, Grønlandske Nutidskunstnere – maleri, skulptur, grafik og fotokunst 2004, Dansk-Grønlandsk Kulturfond
”Naturen som Atelier” // ”Pingortitaq sullivigalugu” af Lene Therkildsen, Neriusaaq 1/2002
”En sjælden autodidakt” // ”Eqqumiitsuliullammak” af Jørgen Fleischer, Neriusaaq 4/1994