Nuummi Eqqumiitsuliornermi Saqqummersitsivimmi ingerlaaraanni Miki Jacobsenip (i. 1965) eqqumiitsuliai arlallit takuneqarsinnaapput.
Torsuusaaraaqqami qalipagaq angisooq nivingavoq. Qalipaasiutinik taninneri takipput, maligaasiorlutik. Akrylimik qalipagaavoq. Qaqqaq nunap qalipaataanik qalipataq, tungujorasaartumik tunuliaqutilik. Qaqqaq aputitalik qeqqani inissisimavoq.
Sinaaniik ujararujussuaq aappaluaartoq qangatasutut qalipakkamut pulavoq. Allaanerussuteqarnerminik qalipagaq oqimaaqatigiikkunnaarsippaa, taamaalillunilu imminut malugeqqulluni.
Qalipagaq ateqarpoq ”Ruby II”, 2007-imilu qalipagaalluni. 2007-imi saqqummersinneqarnerani qalipakkat marluusimapput ”Ruby I” aamma ”Ruby II”. Ruby I-i Ruby II-mi ingerlaqqippoq, ujaqqap aappaluttut iserfigisaata nalaaniik. 2007-imi Nuummi Eqqumiitsuliornermik Saqqummersitisivimmi qalipakkat ataatsikkut saqqummersinneqarsimapput, saqqummersitsinermi ”Ilutta Kuunngui”.
Ilutta Kuunngui eqqumiitsuliortut Miki Jacobsenip aamma Camilla Nielsenip (i. 1972) marluullutik saqqummersitaraat. Saqqummersitsinerminni sammisimavaat ”Silarsuarmi qallermi piffissap ingerlanerani allanngorarnerit nungujartonerillu naassaanngitsumik kaajalukaartutut pissusillit sunniutai misigiuaannarpagut; tamakku silarsuatsinnut ilorlermut aamma sunniuteqarput” (takuuk Neriusaaq 1/2008).
Ruby I kingusinnerusukkut qalipakkamik nutaamik qallerneqarsimavoq, ullumikkullu eqqartuussissuserisut allaffianni nivingalluni. Taamaalilluni qalipagaq immini allanngorarnermi kaajalukaarfimmini ingerlaqqippoq. ”Kisianni sinaatungaani qalipagaq Ruby I atatiinnarnikuuara”, Miki Jacobsen oqarpoq, taamaalilluni Ruby I qalipakkap nutaap ataani piujuarsinnarpoq. Qalipakkat Ruby I aamma Ruby II atuagassiami Neriusaami nr 1/2008-mi assii takuneqarsinnaapput.
Nuummi Eqqumiitsuliornermi Saqqummersitsiviup qalipaagaataa Ruby II aaliangersimasumik sumiiffiunngilaq – nunap isikkuanuunngitsoq, ilorpiavilli isikkuanut tunnganeruvoq. Ujarak aappaluaartoq silarsuarmit silatinniittumit qangatasutut illuni ilunnut isersimasoq. Qalipagaq taanna, Miki Jacobsen oqarpoq, namminersortutut Kalaallit Nunaanniit rubinanik annitsisinnaanerannut tunngatippara. Kalaallit kinguaariit pisarsimaneri malillugit inuit tallimat kaataaqqanik nassarlutik aligunik katersiartorsimapput. Taakku qulimiguulimmik aaneqarsimapput, oqarfigineqarlutillu tassaneeqqusaanngitsut, uffa inatsisit malillugit kinaluunniit nunamut ujaqqanik aallersinnaatitaasoq. Firmap nunap avataaneersup taakku tallimat unnerluutigisimavaat, niuerniarnissamik siunertaqarlutik nunamut aallernerarlugit. Taassuma kingorna rubinat pillugit oqallinneq maligaasiuleruttorsimavoq, taamanilu qalipagaq pinngorsimavoq.
”Oqallinneq taanna; uagut kalaallit pisinnaatitaaffeqannginnerput pillugu, uffa nunap avataaneersut suliffeqarfissuit ukiut qulit sinnerlugit misissugassanik qillerisarsimasut, ukiullu tamaasa tonserpassuarnik annissuisarsimasut, qalipakkannut Ruby I aamma Ruby II-mik aallartitsisimvoq”, Miki Jacobsen taama oqarpoq. Qalipakkat tamaasa rubinanik angisoorsuarnik ujarattalersimavai.
Arferit qissiallu
Tummeqqakkut majualinnginnermi torsuusami nivingavoq ”Arferit/Hvaler” 2005-imeersoq. Qissianik, Nuup avataani qeqertani nassaarineqarsimasunit pilersitaavoq. Arferit sarpii qummooqqapput, arferillu tummeqqat tungaannut ingerlaarput.
Qissiaq pilattorneqalaarsimavoq, kisianni ilusaa taamaareersimavoq; arferit qissiameereerput. Attat sissami nassaarineqarsimasoq isitaliussimavaa, Miki Jacosenillu ilusilersoqqissimavai, qaava qillertunngortillugu, qernertunngortillugulu.
Miki Jacobsenip qisuk atussallugu nuannariuarsimavaa, Kalaallit Nunaanni orpeqarpianngimmat, taamaammallu orpiit nalitusimallutik. Qissiat atorlugit allanik eqqumiitsuliortarsimavoq, kisianni qisuit orpippassuarnit Kalaallit Nunaata sineriaanut ingerlaarnerminni iluserilersimasaat tunngavigiuartarpaa.
www aamma Knut
Qulaanukaraanni nivigavoq ”Nanu” 00-ikkuni qalipagaq. Qalipakkat Ruby I aamma Ruby II assigalugit, silarsuarmut silatitsinniittumut Nanu atassuteqarpoq. Qalipakkap qeqqanut uumasoq inissinneqarsimavoq. Kingutai ipippasillutik qatimaappoq, meqquni tikkortissimallugit, taamaalillunilu nanoq eqqumiillilluni. Qalipagaq akrylimik qalipataavoq, nanullu meqqui teksturmassemik suliaallutik.
00-ikkunni nanup piaraa, Knut, Berlinimi uumasuusivimmiittoq, nutaarsiassani saqqumivoq. Uumasutut qujagisatut angerlaanneqarsinnaasutut bamsitulluunniit saqqumitinneqarpoq. Nutaarsiassaqarfiit nanup piaraanik inequtitsiniarnerannut tunngatippara, Miki Jacobsen oqarpoq. ”Pinngortitaq paaqqutassaavoq, aammalumi toqutsisartussatut pinngortitaagamik, kingutai angisoorujussuutissimavakka”. Nanup ataani terianniaq aamma puisi erseqqatupput, pissutigalugu, Miki Jacobsen oqarpoq, terianniap nanu malikkajukkamiuk, nanoq pisaqarsimagaagat, soorlu puisimik, sinnikuinik pinissani neriuutigisaramiuk. Qalipakkap qulaani erseqqatuppoq, nittartakkap adressia www.nanu.gl – taamani Miki Jacobsenip nittartagarisimasaa. Eqqumiitsuliamini allani aamma ilaatissimavaa, taamaalilluni atsiornertut aamma atorsimallugu.
Atsiorneq aamma akuleriimmik kultureqarneq
Ataani nivingapput ”Culture Fusion” – fotomontageliarisimasaani sisamaasuni assit marluk. Sinneruttut marluk aamma Nuummi Eqqumiitsuliornermik Saqqummersitsiviup katersugaataanni ilaapput, maannakkuli saqqummeqqanngikkallarput. Saqqummeqqasut aappaa taaguuteqarpoq Culture Fusion I. Tassani takuneqarsinnaavoq snescooterimi, Miki Jacobsenip nammineq aqutaani, allaqqasoq www.jacobsen.gl. Taanna taamani Miki Jacobsenip nittartagarisimavaa, ullumikkulli atorunnaarsimasoq.
Fotomontageliai 2005-imi Nordatlantens Bryggemi saqqummersitsinermi ”Den Røde Snescooter” saqqummersinneqarsimapput. Ukkusissanik saanaat, saarnginik qiperukkat, kiinappaat assigisaallu kisiisa ullutsinni kalaallit eqqumiitsuliarinnginnerinik ersersaaniarluni taamani saqqummersitsisoqarsimavoq.
Culture Fusion suliarinerani Miki Jacobsen quiasaarinermik eqqussiniarsimavoq – aamma silaannaap kissatsikkiartornera pillugu oqallinneq quisaarutiginiarlugu. Oqaatigerusussimavaalu Kalaallit Nunaat ullumi akuleriimmik kultureqarnera. Assillu fotomontagemi atorsimasai akuleriiupput. Culture Fusion I-imi qimmit Ilulissani assilisaapput, timmisartoq Sisimiuni, qilak allami, qupaloraarsullu Nuummiugunarpoq.
Eqqumiitsuliaq taanna nutaarsiassani assut sammineqarsimavoq. ”Inuit allaffigivaannga, aperalutik asseq Kalaallit Nunaat nutaaliaq pillugu allaaserisaminni assitarisinnaanerlugu.”
Ullumi plakati Culture Fusion assiga Nuummi Eqqumiitsuliornermik Saqqummersitsiviup pisiniarfiani pisiarineqarsinnaavoq.
Julimi augustimilu saqqummersitaq ”Qaammatip Inua oqaluttuallu allat” Nuummi Eqqumiitsuliornermik Saqqummersitsivimmi takuneqarsinnaavoq. Saqqummersitsinermi eqqumiitsuliat atuakkamut ”Qaammatip Inua” atorneqarsimasut takuneqarsinnaapput. Miki Jacobsenip qalipaatinik imilertarissanik qalipagai.
Allaaserinnittoq: Stine Lundberg Hansen. 2016.