“Kalaallit Nunaata ilamernga eqqumiitsuliami“*

Naja Rosing-Asvid-ip suliani sisamat Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsiviup atajuaannartunik saqqummersitsivianiittut taamatut eqqaavai. Eqqumiitsuliat annoraaminernut issoqqaarissunut pinngortitap tunniussai, pappilissallu sølviusaat atorlugit sanaajupput. Pinngortitaq pillugu saqqummersitsivimmiittut tamarmik sioqqanik tunuliaquteqarput, qalipaatit assigiinngisitaartut qernertumiit beigemut qaamasumut, ilaatigllu sioqqat milakulaartut, Nuummi sissani assigiinngitsuni qaqqanilu katersat. Ingammik eqqumiitsuliat Fugle polka aamma Spirende øer mandalanut oqimaaqatigiissaagaanngitsunut eqqaanarput. Sioqqat kusanartunik sangujoraartunik, qaarajuttunik, ammalortunillu allalersuillutik pilersitsipput. Takorluulaaruk sissa sinersorlugu pisuttuarujoorlutit “titarnermi uani, kingullermik ulinnganerani qeqquaq sissamut pisimasoq, anorimi paneriartortoq. Tassani assagiarsuit qaleruaanik, timmissat meqquinik qissiaminernillu nassaartoqarsinnaavoq.”** Nassaassat taakku Rosing-Asvid-ip isaasa eqqumaffigisarpai, eqqumiitsulianilu pineqartuni sisamaasuni timmissat isigai, meqqut, umimmaallu meqqui nassaassaasut. Pinngortitamik aliannaarsaarniartitsinngillat, piviusorsiortumillu takutitsinerunngilaq, kisianni ilisarnartumik naasoqarfimmik aamma uumasoqarfimmik suliarinninneq isumasiuinerlu.

Pinngortitami pisuttuartarnerit Rosing-Asvid-ip eqqumiitsuliaani takussaasarput, pinngortitamit sinninik imaqakkajuttartut. Eqqumiitsuliami Fugle polka-mi timmissat isigai anguffasillit qilaatip isaatut siaruartiterneqarsimasut takuneqarsinnaapput. Eqqumiitsuliani marluusuni qulequtaqanngitsumi 2005-imeersumi Rosing-Asvid timmissat meqquinik aamma atuisimavoq, qiviallatsiarnermi Spirende øer-imi nutsat eqimattanut assingusinnaasunik. Eqqumiitsuliani malugisassat annersaasa ilaanniippoq umimmaap meqqui. Meqqut torsusuut annoraaminermit “naasimasutut” ipput. Spirende øer-imi meqqut tikkungasut qeqertani puilasunut tissaluttunut assingusinnaapput. Imaappoq, eqqumiitsuliaq saavaniit taamaallat qimerluugassaanngilaq, kisianni meqqut sammivii malillugit aamma qimerluuinissaq piumasaqaataavoq. Atortut katersornikut tamaasa arrortitsinermi killiffinni assigiinngitsuneerput. ”Takuneqarsinnaavoq piffissaq sulisimasoq, qaamaneq, seqineq sulisimavoq, anori. (…) Sivisuumik pioreersut nassaarisarpakka.”*, Naja Rosing-Asvid apersorneqarnermini oqarpoq. Sioraappata ukiuni tuusintilikkaani ilusinikkiartornikut, silineqarlutik mikisuaranngorlutik ammallorissinikut, imaluunniit meqquuppata akunnerit arlallit sioqqullugit qaqqami aqissimit katassimasut, atortut tamarmik kusanarlutillu minguitsuupput, pissusissamisut qanganisarpalussiartornikut. Minguitsuuneq Rosing-Asvid-ip atortussianik annoraaminermut ikkussuinermi suleriaasianik sunniisarpoq. Rosing-Asvid liimmi mianersortumik atortarpaa, tamatigungajallu qajannaallisarniarlugit ungerutissiaq kikiaallu amitsunnguit atortarlugit. Meqqut isikkallu suliarigaanni kikiaat takisuut qajannaatsullu atorlugit suliariuminarnerusarput, aammalu isikkui oqinnerulertarput, soorlu qangatasut.

Rosing-Asvid 2003-p nalaani sioqqanik assilialiorneq aallartippaa, pappilissat sølviusaat pinngortitallu atortussiai katiguuttalersimallugit. Naja Rosing-Asvid (i. 1966) Københavnimiittumi Kunstakademiets Arkitektskolemi arkitektitut ilinniarnikuuvoq. Ilaatigut Nunatta Katersugaasiviani saqqummersitanik ilusilersuisuusarluni. Rosing-Asvid KIMIK-imi ilaasortaavoq***. Meeqqat atuagaanik Aqipi-mik atuakkiortutuuvoq****, aammattaaq Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiiffiata meeqqanut inuusuttunullu atuakkiortunut nersornaasiuttagaanut 2023-mi innersuunneqarsimalluni. Eqqumiitsuliamini Rosing-Asvid Kalaallit Nunaata pinngortitaani nassaaminit atorluni misileraasarpoq, pinngortitamilu katersarisimasaminit atortut suut atorneri apeqqutaatillugit takutitassaminik allanngortitereqqittarluni. Rosing-Asvid-ip apersorneqarnermini pinngortitami katersani mamakujoorniarfittut nassuiaatigaa. Pinngortitami katersani akimut ersittunut immikkoortitersimavai, taamaalilluni Rosing-Asvid ’mamakujuutiminit’ eqqumiitsuliamut atugassanik toqqaasinnaasarluni*.

Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivimmi februaarip 17-anit maajip arfineq-aappaata tungaanut 2023-mi takutinneqartumi, “KIMIK: Ukioq – Vinter” qulequtaralugu, KIMIK-imi ilaasortatut Rosing-Asvid eqqumiitsulianik arlalinnik saqqummersitseqataavoq. Eqqumiitsuliai marluk Rosing-Asvid-ip pinngortitami nassaanik atoqqillugit nutaamik inuuneqalersissimasaanik imaqarput. Qalipaaffissat putullugit igalaalersimavai, soorlu assip iluani assilerfissatut. Tassunga uumasuliai marluk qungujulasut, aqissit isigaanik isigallit, saanernik sulullit, qimerlumik kiinalerneqarsimasut nikuisinneqarsimapput. Rosing-Asvid piaaraluni saarngit uumasui salliarnamut inississimavai. Kukii sinaanut peqillutik najummatseqqapput, taamaalilluni nalorninartarpoq takoqqikkaanni inissaminni suli nikorfassanersut imaluunniit piffissami tassani tingereersimassanersut. Aqipi toornaarannguatulli angakkup illerfiusaanit pinngortutut uumasuliai uumasunit assigisaanit pinngorput. Taamatuttaaq uumasuliaasa eqqaani aarnuanik qaliapgai pingasut, uumasuliaasa assigisaanit sananeqaatillit takuneqarsinnaapput. Aarnuaq aqissit meqquinik, umimmaap meqquinik, nannut amianik puisillu kigutaanik ammimik allunaasiamik kajortumik qilersoqqavoq, ammut sammisumik qilertatut sananeqarsimalluni. Taamaalilluni uumasuliai aarnuap pisataanut atassuserneqarsinnaavoq. Rosing-Asvid-ip eqqumiitsuliarisartagaani takussaasartunik uumasuliai ersersitsipput, allanngorarsinnaaneq nikerarsinnaanerlu ersersillugit. Uumasut saarngi, meqqui assigisaallu pinngortitami atorfeerullutik, toqusuusisutut taaneqarsinnaasut, atortussiatut arrorrtinneqarsinnaasutut uninngaannalersarput. Rosing-Asvid-illi assaani atoqqinneqartarput nutaamillu atuuffeqalertarlutik, soorlu uumaqqissinnaalerlutik qimerluuisumullu nutaanik misigisassanik tunioraasarlutik.

Naliginnaasumik Naja Rosing-Asvid-ip eqqumiitsuliai pinngortitami oqimaaqatigiissaarinermut taassumalu allanngorarsinnaaneranut tunngasarput: atortussiat ’toqunikut’ atoqqinneqartarput nutaamillu inuuneqalerlutik sioqqanik najoqqutani imaluunniit uumasuliaani. Atortussiat ataavartuujuaannarput, atoqqiisarnermik oqaluttuartuullutik, katatat qimatallu atortussiatut nutaatut isigineqalersinneqarlutik.

Allaaserinnittoq: Emma Hytting Magnussen. 2023.

Najoqqutassiat

* Naja Rosing-Asvidip apersorneqarnera, Emma Hytting Magnussen 13. april 2023

** Naja Rosing-Asvidip nittartagaanit: https://www.najarosingasvid.dk/

*** Naja Rosing-Asvid & KIMIK: KIMIK ukiut 20 år. Tupaarnaq Rosing Olsen (red.), Nuuk: milik publishing, 1. Udg., 2016

**** Naja Rosing-Asvid: Aqipi – den lille hjælpeånd, milik publishing, 1. udg., 2012