Ilulissani Zionip oqaluffia, 1992

Eqqumiitsuliornerup oqaluttuarisaanerani Kalaallit Nunaanni ajoqit eqqumiitsuliornermut attuumassuteqakkajuttarsimapput. Otto Sandgreen (1914-2014) ajoqiusimavoq, ilinniartitsisoq palasilu. Atuakkiortuuvoq, atuakkiai katillugit 44-upput, qalipaasuullunilu. Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivimmiippoq, Zionip Oqaluffiata qalipannera, Otto Sandgreenip 1992-imi qalipagaa.

Qalipakkami oqaluffik qeqqanit saamiup tungaanut sammikannerpoq – teqeqqoqarpallaartutut illuni pikkorluttutut ippoq. Napasuliaasaq akimorlugu tunuatungaani qilak takuneqarsinnaavoq. Tunuatungaaniippoq Ilulissat Kangia, nuissallu seqineq tunuliaqutaralugu, qullerpaamilu qilak allaaqqissoq.
Assip qeqqaniippoq palasi, aqqutigisamigut aputikkut tumeqarluni, isertarfimmigut iseriartortoq. Palasitut atisani qernertut atorlpai, assimilu inunni anginersaavoq takoriaannaanerpaallunilu.
Ilagiit marluk allakkoorlutik assuuserlutik isaariaata tungaanukarput. Ilagiit isaariaata talerpiatungaaniipput inuit ataatsimoortut pingasut, ataaseq imaani seqerngup tarraata tungaanut tikkuarpoq.
Assimi seqerngup tarraa aqqutit pingajuattut paasineqarsinnaavoq. Palasip aqqutaa, inuit allat aqqutaat, seqerngullu tarraa assip talerpiata tungaani ataatsimoorput.

Qalipagaq assigiinngitsorpassuartigut paasissutissiisinnaavoq; Otto Sandgreenip arlaanik ingerlatitseqqiillunilu ilinniartikkusuppasippaatigut.
Siullermik Otto Sandgreenip palasi assip qeqqanut inississimavaa.
Seqineq qaamanerlu amerlasuutigut Guutip Naalagaaffianut tunngatinneqakkajuttarput. Qallunaatut tussiut una eqqarsaatigeriassagit “Kangiani seqineq nuivoq”, versillu aappaa ima aallartilluni “sineriammit nuannersumit takkuppoq, tassaniimmat paratiisi”. Qalipakkami aqqutit pingajuat seqerngup tungaanut ingerlavoq – aqqutigineqarsimasutut tumeqarani, seqerngulli qinngorneranit pilersinneqarluni.
Kisitsit 3 – aqqutini pingasuni ersersinniarneqartoq – kristumiussusermi pingaaruteqarluinnartinneqarpoq Ataasiullunilu pingasuusoq, tassa Guuti, Kristusi Anersaarlu Illernartoq. Qalipagaq kristumiussutsimut tunngasunik imaqarpoq aammalu ilagiit, palasi, oqaluffik Guutillu Naalagaaffia pillugit oqariartuuteqarluni.
Illuatungaatigullu qalipagaq ulluinnarnik takussutissiisinnaalluni; sapaatip ullaavani naalagiarneq.

QALIPAARIAASEQ MEERARPALLANNERTALIK
Qalipaariaaseq meerarpallannertalik inuit ileqqorsuutaannik qalipaasarnermut tunngatinneqartarpoq – meerarpalungajalluni eqqumiitsuliornermik ilinniarfimmit ilinniagaqanngitsuulluni qalipaariaaseq.
Qalipaariaaseq meerarpallannertalik pitsaannginneranik pitssaassuteqarneranilluunniit isiginiarneqarsinnaavoq. Pitsaannginneranik isiginninniarnermi qalipaatinik assigiinngitsorpassuarnik atuilluni meerarpaluttumik qalipaanermut, tamakkiisumillu suliarinnissinnaannginnermut, itisiliinani qaaginnaasiornermut assersuunneqartarpoq. Pitsaannginnernaik isiginneriaatsimi aamma eqqumiitsuliornermi teknikkerineqartartunik atuisinnaannginneq ersersarneqartarpoq; eqqumiitsuliaviunngitsut, tassanngaannarli oqaatigineqarusuttunik takutitsinerit. Pitsaassuteqarsinnaaneranik isiginneriaatsimi qalipaariaaseq meerarpallannertalik oqaluttuarpalaartuuvoq, tassanngaannaq takusanik takutitsisuuvoq, unneqqarissuullunilu.

Qalipagaq aamma Kalaallit Nunaanni qalipaariaatsimik meerarpallannertalimmik atuisarnermik ileqqorineqartoq tunngavigalugu qalipanneqarsimasutut isigineqarsinnaavoq. Qalipaariaaseq taanna H. J. Rinkip nalaanili atugaasimavoq, taamani Rinkip oqaluttuatoqqat, unikkaarutit ulluinnarnilu inuunermi atukkat katersorneranni, ilaatigut Aalut Kangermiumik (1822-1869) aamma Jakob Danielsenimik (1888-1938) suleqateqartarluni.

Qalipaariaatsip meerarpallannertallip pitsaasortaa pitsaanngitsortaaluunniit eqqumiitsulianut ataasiakkaanut atussallugu naapertuilluartuunngilaq, pissutigalugu taamatut qulequtsiinermi annikitsualuit allaanerussutillu takunngitsoorneqarsinnaammata. Meerarpallannertalimmik qalipaasartut titartaasartullu assigeequtigaat eqqumiitsuliaasa eqqumiitsuliornermik ilinniagaqarsimanngitsutut isikkoqartarneri, iskkuilu taakku assigiinngitsorpassuusinnaallutik.
Kalaallit eqqumiitsuliornermik oqaluttuarisaanerani nutaaliaanerusumi meerarpallannertalimmik qalipaariaaseqarluni qalipaasartorsuit ilagaat Narsarmioq Johan Markussen (1904-1994). Johan Markussenip ulluinnarni takusartakkanik qalipaasarsimavoq, qalipakkaminilu uumasunik assigisaanillu assigiinngitsorpassuarnik ikkussuussisarluni, upperisarsiornermit oqaluttuanilu eqqumiitsuninngaanniit ilanngussisarluni. Taamatullu qalipakkaminik inissititerisarnerani ersersaasarneranilu eqqumiitsuliortutut soqutiginarluinnartoq.

Ilaatigut Otto Sandgreenip Ilulissani Zionip Oqaluffianik qalipagaa meerarpallannertalimmik qalipaasarnermut ileqqorineqartumut ilanngunneqarpoq; eqqumiitsuliortup ilinniarsimanngitsup qalipagaani kristumiussuseq ulluinnarnilu takusartakkat oqaluttuarineqarneranni pingaaruteqartutut inissisimatinneqarlutik.

Qeqertarsuup Katersugaasiviani Otto Sandgreen eqqaaniarlugu immikkut inimik saqqummersitsisoqarsimavoq, tassaniippullu pigisimasai arlallit, atuakkiarisimasai aammalu qalipagai takuneqarsinnaallutik.

Allaaserinnittoq: Stine Lundberg Hansen. 2017.