Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivik suleqatigalugu eqqumiitsuliortup Gudrun Haslep nunani assigiinngitsuni eqqumiitsuliortut allat qaaqqusimavai erfalasulioqqullugit, tulliuvorlu Máret Ánne Sara. Tuttup niaquisa saarngi pingasut sanileriissaallugit kipparissutullusooq inissititersimallugit erfalasuliarisimavai.
Máret Ánne Sara Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivimmi ukiami 2019-imi saqqummersitsinermi Pinnersaammi peqataasimavoq, maannalu Erfalasoq // Flag-imi peqataalluni. Eqqumiitsulionermini saamit isiginneriaasaannit politikki inooqatigiilerinerlu tunngavigikkajunnerusarpai. Kautokeinominngaanneersuuvoq, ilaqutariinnit tuttuutilinninngaanneersuulluni, sulilu tassani najugaqarlunilu sulisarpoq. Erfalasuliap eqqumiitsuliap aamma saamit tuttuutillit naalagaaffiullu Norgep akornanni aporaannerit ajornartorsiutaasullu sammivai.
Máret Ánne Sarap erfalasuliaa eqqumiitsuliaq qanittumi naalagaaffiup Norgep tuttunik toqoraaqqusinissamik peqqussutigisimasaanut akerliunermik oqariartuuteqarpoq, pingaarnertulli ilaquttaminut ikinngutiminullu tuttuuteqarnermik inuuniuteqartunut tapersersuinermik takussutissiaalluni.
Norgemi naalagaaffiup 2016-17-imi tuttunik toqoraasoqarnissaa peqqussutigisimavaa. Saamit tuttuutillit Norgep avannaani Finnmarkimi najugallit taama peqqussuteqarfigineqarsimapput. Peqqussut taanna eqqumiitsuliortup Máret Ánne Sarap eqqumiitsuliarisimavaa, qulequtserlugu ”Pile o´Sápmi”. Eqqumiitsuliaa tuttup niaquisa saarnginit qaamigut seqqorneqarsimasunit 400-nit suliaavoq. Erfalasoq, maanna Sarap Nuummi amutitaa, Norgemi naalagaaffiup tuttunik toqoraatitseqqinnissamik peqqusiineranut nutaamut nalunaaqutsiineruvoq, Norgep avannaani Finnmarkimi saamit tuttuutillit pillugit nalunaaqutsiinerulluni.
”Holmip Illuanut, Nuup qeqqaniittumut, eqqumiitsuliamik erfalasuliornissamik qinnuigineqarpunga. Erfalasoq atorlugu suut oqaatiginiarneqartarpat? Suminngaanniilluunniit isigigaluarutta, amerlanertigut naalagaaffiginninnermut piginnittuunermullu tunngasut oqaatiginiarneqartarput. Nunamik piginninnermut, aamma inunnut uumassusilinnullu allanut nalaagaassusermut tunngavoq. Oqartarput erfalasoq amuneqaraangat arlaannik oqaatiginiakkamik nalunaarutaasartoq. Uanga erfalasoq una amuara Norgemi nunasiaataanermit kingornussaasut akerliuffigineri oqaatigerusullugit. Erfalasup amuneratigut Norgemi nunasiaataateqarnermi nutaaliaasumi politikki inatsisilersornerlu kulturinnut, nunatsinnut, uumasunut inunnullu sunniuteqaatillit isornartorsiorpakka, aammalu ikiortissarsiorlunga. Erfalasoq amuara Norgep tuttunik toqoraatitsinissaq peqqussutigeqqinnera nalunaaqutserusullugu, taamaalillunilu uagut qangarsuaaniilli inooriaaserisimasarput innarligaalluni. Erfalasoq amuara inuiaqatikka Sápmit tuttuutimi affaata tungaanut toqorartinnissaanik peqqussumik tunineqaqqissimasut tapersersorusullugit. Kikkut tulliani peqqussummik tunineqassappat, sunalu pillugu? Erfalasoq amuara inuiaqatigiiusugut maanna siunissarpullu pillugu, neriullunga aniguijumaartugut. Erfalasoq atorlugu nunatta erfalasulerneqanngisaannarnissaanik kissaateqarneqarnera oqaatigisinnaanerpara?” Máret Ánne Sara oqarpoq.
Erfalasoq ualit tamaasa Holmip Illuata silataani amuneqarsimasassaaq, ataasinngornermiit novembarip aappaannit ualikkut sisamaniit, tallimanngornermi novembarip 16-iata tungaanut.