Eqqumiitsuliortoq qallunaaq Gudrun Hasle ilisimaneqarluartuuvoq. 2018-imili Nuummi najugaqalerpoq, tamaanilu saqqummersitassani suliarisimallugit. Nammineq timini, misigissutsini eqqarsaatinilu aallaavigalugit eqqumiitsuliortarpoq.
Gudrun Hasle naqinnernik ilisarinnissinnaanngilaq (ordblind), naqinnernillu ilisarinnissinnaannginnini eqqumiitsuliornermini atortarlugu. Annoraaminernik suliaqaraangami oqaatsit oqaaseqatigiillu mersortarpai, soorlu oqasinnaat tag-erluunniit taallarpalaartoq, tamatigulli marloqiusammik qalleraattumillu paasineqarsinnaasut. Eqqumiitsuliornermini naqinnernik ilisarinnissinnaannginnini tunngavigalugu, inuit mianernassusiat sammisarpaa saqqummersillugulu, kukkusarnigut amigaatigullu, misigissutsit oqaluuserineqarnerlu ajortut, inuit amerlanerit imminerminnut attuumassuteqartissinnaasaat.
– Uanga nammineq inuunerup qanoq ittuuneranut misigissutsikka tusarnaartarpakka, oqaasinngortissinnaarusullugit. Qulaanit isigalugu tamakkiisumik misissoqqissaarusuttarpara; soqutiginartillugu misigissutsit allanut takutinnissaat, misigissutsillu ilisarisinnaaneraat, Gudrun Hasle eqqumiitsulio-
riaatsini pillugu oqarpoq.
Haslep eqqumiitsuliai qajannassutsimut, misigissutsinut eqqarsaatinullu eqqartorneqarpiarneq ajortunut tunngasuupput. Tamakkua tamarmik annoraaminernik eqqumiitsuliaani allisinneqarput ilusilersorneqarlutillu. Arriissusermik eqqarsaqqissaarnermillu mersorneri imaqarput. Peqqissaartumik ikkussuuteqqissaakkanik annoraaminermut allapalaagaapput – inuiaqatigiinni inuuneq pillugu eqqarsaatersuuteqartitsisinnaallutik. Taamaammat qulequtaa ”piuvunga”.
Annoraamineq Danmarkimi qarsortinneqarsimasoq, annoraamineq Kalaallit Nunaanni qarsortinneqarsimasoq aamma annoraamineq Thailandimeersoq atorlugit timip assinga saqqummersitsivimmi takuneqarsinnaavoq. Nunat taakku pingasut Haslep najugaqarfigisimavai. Timip assinga oqaatsinik ataasiakkaanik oqaaseqatigiinnilluunniit ilaneqarsimanngilaq. Piunerinnaavoq.
Oqaatsit oqaaseqatigiillu inimi allermi takuneqarsinnaapput. Assersuutikkut oqaaserisat, oqaaseqatigiikkuutaat, oqaatsillu ataasiakkaat atorlugit ulluinnarni misigisartakkat annertuut minnerillu oqaatigineqarput. Immaqa maluginissaat puigortakkagut, arlaat eqqartorneq ajukkagut, imaluunniit misigissutsit Facebookkimi inissaqarneq ajortut. Equnganermik misigissutsit tulluaannermillu misigissutsit, eqqumiitsuliallu ilaat ilaarlugu, misigissutsit qissaarutiginartut. Taamaakkaluartoq inuinnaanitsinnik takussutissiisut.
Iikkap illuata tungaani Haslep inuunermi oqaluttuassartaa allassimavaa. Ilaatigut aamma angerlarsimaffigisimasamini natermut allareernikuusimasaa. Eqqumiitsuliatut suliarineri tamaasa alliartorpoq. Inuunerata oqaluttuassartaa, akiani eqqumiitsuliat minnerit assigalugit, oqatsiaatitut oqaaseqatigiillu naatsukkaarlugit allataavoq, ataatsimoorlutik annerusumik oqaluttuartut. Inuttut inuuneq pillugu oqaluttuaq.
Saqqummersitsinermut Statens Kunstfond tapiissuteqarsimavoq. Tusarnaagassaq NAPA – Nordens Institut i Grønland suleqatigalugu pilersinneqarpoq. Niviaq Korneliussen allaqqasunik kalaallisuunngortitsisuuvoq.
Gudrun Haslep inuunermi oqaluttuassartaa atuaraa tusarnaaruk,
imaluunniit kalaallisuuunngortinnera tusarnaaruk.