2020-mi Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitisiviup, Statens Museum for Kunstip, Nunatta Katersugaasiviata aamma Nunatta Eqqumiitsulianik Saqqummersitsiviata Aningaasaateqarfiata, Anne-Birthe Hovep suliarisimasai tassungalu atasut Ny Carlsbergfondet-imit aningaasalerneqarlutik ataatsimut pisiarivaat.
Pisiarineqartut katilllugit 2000-it sinnerpaat, amerlanerit pappialamut eqqumiitsuliaallutik, aammali ikkussugassatut eqqumiitsuliat, assit, atortut, titartaaviit, saqqummersitsinernit titartaqqitassiat allarpassuillu ilaallutik.
Anne-Birthe Hovemit katersat nalunaarsorneqarnerannut atatillugu saqqummersitsillatsiarnerit tallimat 2022-mi takutissavagut. Anne-Birthe Hovep eqqumiitsulioriaasaanik ersersitsisut, titartaqqitassiai, suliaqarneranilu eqqarsaatigisarsimasai asqqummersitsinerni ilaatigut sammineqartassapput. Saqqummersitsinerit saniatigut nalunaarsuinermut assiliinermullu tunngasut aammalu Anne-Birthe Hovep eqqumiitsulioriaasaanut tunngasut saqqummersinneqartassapput.
Pop-up siulleq: TUNDRA
1999-imi aasakkut Anne-Birthe Hove Sverigemit ilisimatusarlutik angalasussanut ilaanissaminut neqeroorfigitissimavoq. Angalaneq Canadap avannaanut ingerlaarsimavoq. Sikumik aserorterutilimmik umiarsuarmut ilisimatuut nunanit 50-init assigiinngitsuninngaanneersut ilaasimapput. Ilaasut tamarmik assigiinngitsunik ilisimatuujusimapput. Göteborgimit, Nuummut, tassanngaanniillu North West Territoriesimut, Nunavut Yukonillu akornanniittumut angalasimapput. Saqqummersitsinermi titartaaviit marluk, assilisanik ersersaqqaakkat, aqerluusaq, pappialamullu naqitikkat sinilerneqarsimasut tallimat takutinneqarput. Saqqummersitsineq martsip qulinganit 2022-mi takuneqarsinnaalerpoq.
Saqqummersitsinermut atatillugu katersugaasivilerisoq Kristine Bønløkke Spejlborg allaaserinnissimavoq.
Uani atuaruk: N. W. Tundra // Anne-Birthe Hove (1951-2012)
Pop-up aappaat: Hommage to Aron
Aalut Kangermiu apriilip 9-ani inunngorpoq. Tassunga atatillugu Anne-Birthe Hovep eqqumiitsuliaasa ilaat Aalut Kangermiumut tunngasoq saqqummersinneqarpoq. Hovep tassani Aalut Kangermiu Europamiutut qalipaasorsuartut ilusilersimavaa; alpehuelerlugu, qalipaasiutinik tigummialerlugu staffelip saanut nikuisillugu. Pop-up pingajuat nivinngarneqalermat eqqumiitsuliaq peeqqinneqarallarpoq. Pop-upit tallimassaannut ilanngunneqaqqippoq.
Pop-up pingajuat: Ukaleq; naammassineqanngitsoq
Saqqummersitsinermi Svend Jungep Aqqutaani inersualiani pinnersaanissaq suliarisimasaa naammassinngitsoorsimasoq sammineqarpoq. Pinnersaanermi ukallit sammisimavai, saqqummersitsinermilu ilaatigut ukallit pillugit misissugarisimasai aammalu titartaqqaagaliai takuneqarsinnaapput. Nunani Tamalaani Katersugaasiviit Ulluanninngaanniit, tassa maajip 18-ianinngaanniit decembarip sisamaata tungaanut takusarneqarsinnaavoq.
Pop-up sisamaat: Pappialaq
Anne-Birthe Hove pappialalerituujusimavoq. Tamanna ilaatigut titartaavissanik katersaaqarnerata takutippaa. Titartaavimmi qupperneri siullit ilaannaat Hovep allaffigalugillu titartaaffigisarsimavai. Quppernerit sinneri titartaavigisarsimanngilai, pappialartai ataqqillugit innarlerusunnagit. Saqqummersitsinermi titartaavii arlallit takuneqarsinnaapput.
Pop-up tallimaat: Aalummut nersorinnissut
Hove 1997-imi qaaqqusatut Danmarkimi eqqumiitsuliortoqatigiit Koloristerne saqqummersitseqatigai. Tassunga atatillugu eqqumiitsuliat ataqatigiittuliat “Hommage to Aron” ( Aalummut nersorinnissut) pilersippai, taakkulu pop-upimi kingullermi tunngaviullutik. 1997-imi aamma 1998-imi Atuakkiorfimmit saqqummersinneqartut “Allaqqitat” (Hans Anthon Lynge) aamma “Anersaama pikialaarneri” (Moses Olsen) ilusilersorpai. Ilusilersuinermini Aalut Kangermiu aamma isumassarsiorfigisimavaa, taakkununngalu sualiai saqqummersitsinermi aamma ilaallutik. Saqqummersitsinermi uani Anne-Birthe Hove aamma Aalut Kangermiu (1822-1869) nersorpagut. Decembarip arfineq pingajuanit takuneqarsinnaalerpoq.
